Kaksi kolmasosaa ihmiskunnan kaikkien aikojan hiilipäästöistä voitaisiin peruuttaa metsittämällä

Ilmastopaniikin lietsojat väittävät, että meillä olisi vain kymmenen vuotta aikaa ratkaista ilmastonmuutos. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on näyttänyt perruuttamattomalta ilmiöltä, jolle ei voi tehdä enää mitään, ellei hiilidioksidipäästöjä saada hyvin pian kuriin. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että maiden uudelleen metsittämisen maailmanlaajuinen nielupotentiaali on paljon luultua suurempi. Jopa kaksi kolmasosaa siitä hiilidioksidista, jonka ihmiskunta on ilmakehään päästänyt, voidaan saada metsänieluihin.

Zürichin ETH-yliopistossa tehty, Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että maailmaan mahtuu niin paljon lisää puita, että metsittämällä voitaisiin alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta viime vuosisadan alun lukemiin. Ihmiskunta on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta 300 gigatonnilla niinä vuosisatoina, kun fossiilisia polttoaineita on käytetty. Kaksi kolmasosaa siitä voitaisiin sitoa kasvaviin metsiin.

– Me kaikki tiesimme, että uudelleenmetsittämisellä voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, mutta meillä ei ollut mitään tieteellistä ymmärrystä siitä, missä mittakaavassa tällä keinolla voitaisiin vaikuttaa, yksi tutkimusartikkelin kirjoittajista, Thomas Crowther sanoi.

– Tutkimuksemme osoittaa selvästi, että uudelleenmetsitys on paras ilmastonmuutosratkaisu tällä hetkellä.

Koska puut ottavat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä runkoihin ja maaperään, on laajamittaista uudelleenmetsittämistä pidetty tehokkaimpana aseena ilmastonmuutosta vastaan. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan yksi miljardi metsähehtaaria lisää tarvittaisiin rajoittamaan globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä.

Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, ovatko tällaiset tavoitteet saavutettavissa, koska tutkijat eivät ole tienneet, miten suuri osa planeetan maapinta-alasta olisi metsitettävissä tulevaisuuden ilmasto-oloissa.

9 miljoonaa neliökilometriä uutta metsää varastoisi yli 200 gigatonnia hiiltä

Tämän selvittämiseksi Jean-Francois Bastin ja Tom Crowther kollegoineen keräsivät Google Earthin ilmakuvien avulla aineiston, jota hyödyntämällä he kehittivät ennustemallin kartoittamaan maailman eri alueiden metsityspotentiaalia. Tutkimuksen mukaan nykyiset metsät, maatalousmaat ja asutetut alueet poislukienkin maailman ekosysteemeihin mahtuisi vielä 900 miljoonaa hehtaaria uutta metsää.

Kasvaessaan täyteen mittaansa nämä metsät voisivat varastoida yli 200 gigatonnia hiiltä, mikä vastaa kahta kolmasosaa ihmisen kaikkien aikojen hiilidioksidipäästöistä. Metsien kasvu toki ottaa oman aikansa, pohjoisissa havumetsissä vuosisadankin.

Suomessa muun muassa puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo on ehdottanut erittäin laajamittaisia metsityshankkeita. Suomen Uutisten haastattelussa hän ehdotti maailman armeijoiden yhdistämistä Saharan metsittämiseen.

Uuden tutkimuksen valossa juuri massiiviset uudelleenmetsitysohjelmat näyttäisivät realistisimmilta keinoilta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.