Lehtikuva
Ruotsalaislehti Aftonbladet ihmettelee, miksi Ruotsin metsät sitovat hiiltä kolme kertaa tehokkaammin kuin Suomen metsät. Samaa ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Ruotsalaislehti Aftonbladet ihmettelee, miksi Ruotsin metsämaa on kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomen. Kansanedustaja Sara Seppänenkään ei voi ymmärtää sitä.
– Suomen rajan takana Ruotsissa metsä on hiilinielu. Meillä väitetään, ettei 75 % pinta-alastamme sido tarpeeksi hiiltä, Seppänen kirjoittaa Facebookissa.
– Tiede ei ole absoluuttista, ja tutkitun tiedon tulisi korjata itse itseään.
”Suomessa pelätään miljardilaskua veronmaksajille metsien hiilinielulaskennan vuoksi. Aftonbladet kummastelee, miksi Ruotsi raportoi metsien olevan siellä kolme kertaa parempi hiilinielu kuin Suomessa”, kirjoittaa Forest News.
”Suomen luvut on laskenut Luonnonvarakeskus (Luke). Sen mallien mukaan Suomen metsät muuttuivat samaan aikaan 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi päästölähteeksi.”
Seppänen vaatii hiilinielulaskelmien pikaista korjaamista.
– Onneksi hallitus on tarttunut toimeen ja laskelmia tarkennetaan. Suomen hallitus on panostanut hiilinielujen havainnointijärjestelmän laajempaan kehittämiseen myöntämällä vuonna 2025 rahoituksen Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen HIKET-konsortiohankkeelle, Seppänen kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilmastopolitiikan on perustuttava todellisiin laskelmiin, sillä huterat lukemat käyvät kalliiksi kansalaisille, maataloudelle ja teollisuudelle, perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen linjaa.
Luonnonvarakeskus Luken uusimman tarkistuslaskelman mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinieluja myös viime vuodet, kun vielä tammikuussa Luke luokitteli Suomen metsät päästöjen lähteeksi. Kun aikaisemmin Nasan satelliittimittaus luokitteli Suomen hiilineutraaliksi jo nyt, herää kysymys, mihin totuuteen suomalaiset enää voivat ilmastopolitiikassa luottaa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii nostamaan ensi vuonna ilmastolain pöydälle karvoineen päivineen.
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaiset korostaa nykyisen hallituksen olevan Suomen historian autoilijamyönteisin hallitus. Se on tehnyt lukuisia autoilun kustannuksia vähentäviä päätöksiä aina polttoaine- ja ajoneuvoveron kevennyksistä jakeluvelvoitteen tason laskemiseen. Autoilijoiden aseman parantaminen on ollut kauan perustavanlaatuinen osa perussuomalaista politiikkaa.
Perussuomalaiset on aina painottanut, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Vaikka Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali, ilmastotavoitteet eivät saa heikentää Suomen talouskasvua varsinkaan nyt, kun kasvun merkit ovat jo näkyvissä.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.
