Buddhalaismunkit marssivat rauhan puolesta Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissa.
Kambodža on liittynyt Pakistanin ja Israelin rintamaan ehdottamalla Donald Trumpia Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Yhdysvaltain presidentin ”visionäärinen ja innovatiivinen diplomatia” lopetti rajakahakat Thaimaan kanssa. Trumpille ovat kiitollisia myös buddhalaismunkit.
Kambodžan pääministeri Hun Manet lähetti runsas viikko sitten Norjan Nobel-komitealle kirjeen. Siinä pääministeri ilmoitti haluavansa nimetä Donald Trumpin rauhanpalkinnon saajaksi ”tunnustuksena tämän historiallisista ansioista maailmanrauhan edistämisessä”.
– Presidentti Trumpin poikkeuksellinen valtiomiestaito, jota luonnehtivat hänen sitoutumisensa ratkaisemaan konflikteja sekä estämään katastrofaalisia sotia visionäärisen ja innovatiivisen diplomatian avulla osoitettiin viimeksi hänen ratkaisevalla roolillaan välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa koskevassa sovittelussa Kambodžan ja Thaimaan välillä, Hun Manetin kirjeessä todetaan.
Kambodžan ja Thaimaan kärjistyi heinäkuussa rajat ylittäviksi taisteluiksi. Viiden päivän sodassa kuoli vähintään 43 ihmistä ja ainakin 300 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan. Vihollisuudet alkoivat jalkaväkiaseiden tulituksella, joka laajeni nopeasti raskaan tykistön ja rakettien käyttöön. Thaimaa käytti myös F-16-hävittäjiä ilmaiskuihin.
Aseet vaikenivat heinä-elokuun vaihteessa presidentti Trumpin puheluiden jälkeen, kun tämä vaati molempien maiden johtajia taipumaan tulitaukoon tai hän keskeyttäisi neuvottelut kauppasopimuksista.
Malesian pääministeri ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön ASEANin puheenjohtaja Anwar Ibrahimin oli mukana nauvotteluissa, kuten myös kiinalaisdelegaatio.
Runsaat 2 500 buddhalaismunkkia ja Phnom Penhin asukasta marssi 10. elokuuta pitkin pääkaupungin katuja. Mielenosoittajat kantoivat tulitaukoa sekä Donald Trumpia ylistäviä julisteita.
Varsinainen kiitostilaisuus oli vuorossa marssijoiden saavuttua Yhdysvaltain suurlähetystön edustalle. Mielenosoittajat ilmaisivat kiitollisuutensa presidentti Trumpille tämän tulitaukoon johtaneiden rauhanponnisteluiden vuoksi.
– Kambodzan hallitus haluaa rauhaa, oikeutta ja saada takaisin ne seitsemän temppeliä, jotka Thaimaa on vienyt. Toinen tärkeä seikka on, että Kambodža ei tunkeudu mihinkään toiseen maahan, haluamme vain aitoa rauhaa, ilmoitti mielenosoittajamunkki TNT-kanavan videolla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuolemanvakavasta tilanteesta huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - länsimaiden johtajat pyrkivät maanantaina keventämään Washingtonin Ukraina-kokouksen tunnelmaa hymyillä ja leikinlaskullakin. Kaiken keskellä läsnä oli ehdoton auktoriteetti. Jos Venäjän hyökkäys Ukrainaan päättyy, se on ensisijaisesti Donald Trumpin ansiota.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sai jälleen uuden sulan rauhantekijän hattuunsa, kun Ruanda ja Kongon demokraattinen tasavalta allekirjoittivat rauhansopimuksen vuosikymmeniä jatkuneen verisen konfliktin päätteeksi. Trumpin hallinnon saavutukset ovat jo nyt sitä luokkaa, että Nobelin rauhanpalkinto lienee tilauksessa.
Yhdysvallat on tehnyt ilmaiskuja kolmeen Iranin ydinlaitokseen, mukaan lukien tärkeä Fordon rikastamo, joka sijaitsee vuoren sisällä.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että Yhdysvaltain presidenttinä aloittaneen Donald Trumpin uhkaukset huomattavista tuontitulleista tulisi ottaa ”kutsuna diiliin”, eikä asiassa ole toistaiseksi syytä alkaa hosua. - Näihin pitää vastata, jotta toinen osapuoli ei liian helposti lähtisi samaa tekemään, mutta samalla on hyvä laittaa jäitä hattuun ja katsoa, miten Trump toimii, eilen Ylen A-studiossa vieraillut Tynkkynen sanoo.
Mikä on Donald Trumpin seuraava siirto Ukrainassa? Yhdysvaltain presidentin uskotaan kaavailevan tarjousta, josta kieltäytyminen olisi vaikeaa Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle, jonka raha on nyt tiukassa. Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa dosentti Arto Luukkasen vieraana Trumpin aikeita Ukrainassa visioimassa ovat dosentti Markku Ruotsila sekä tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Vanha valtamedia Yleisradiosta Ilta-Sanomiin on jatkanut kipuiluaan heti Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin virkakauden alusta asti, mikä näkyy mediasisältöjen oudoissa sanavalinnoissa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa 19.3. osana virallista vierailuaan Suomeen. Presidentti Zelenskyi kävi kahdenkeskisen keskustelun puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä tapasi eduskuntaryhmien edustajia.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
