Pienen Kannonkosken koulukeskuksen ruokala täyttyi tiistaina huolestuneista kuntalaisista, joille kerrottiin ensimmäistä kertaa kuntaan suunnitellusta jättimäisestä tuulivoimahankkeesta. Saksalaisomisteinen ABO Wind Oy haluaa rakentaa Kannonkoskelle jopa 60 tuulivoimalaa. Voimaloiden lapakorkeus olisi 300 metriä. Kyseessä olisivat Suomen korkeimmat tuulivoimalat. Paikallinen luontomatkailuyrittäjä on erittäin huolestunut hankkeesta.
Yleisötilaisuudessa arvosteltiin voimakkaasti kuntaa heikosta tiedottamisesta. Kannonkoskelaiset vaativat vastauksia siitä, milloin tuulivoimayhtiö oli ensimmäisen kerran kuntaan yhteydessä.
ABO Wind Oy:n projektijohtaja Pasi Toivanen vastasi, että hankkeen alustavista suunnitelmista kerrottiin kunnanjohtaja Markku Vehkaojalle noin vuosi sitten.
Kuntalaiset saivat tietää asiasta vasta kun Kannonkosken kunnanhallitus päätti maanantaina aloittaa tuulivoiman yleiskaavan laatimisen.
– Minkä h******n takia piti nuijia päätös ja miksi tämä marssijärjestys? Vuosi suhmuroitiin. Olisi ollut kuntalaisten kunnioittamista kertoa ajoissa, luontomatkailuyrittäjä Pasi Kauppinen jyrähti.
Kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Asko Hänninen jakoi puheenvuoroja ja koetti tyynnytellä vihaisia kuntalaisia. Yleisötilaisuus päätettiin järjestää mahdollisimman pian kunnanhallituksen kokouksen jälkeen.
– Nyt aletaan keskustelemaan. Jos tämä on ylitsepääsemätön asia, niin ei kannata iskeä päätä seinään, Hänninen rauhoitteli.
Shokki yrittäjille
Tuulivoimaloita suunnitellaan Lakomäen ja Vuorijärvien maastoon. Kyseessä on noin 5000 hehtaarin erämaa, jonka omistaa metsäjätti UPM.
Pasi ja Minna Kauppinen ovat toimineet alueella pitkään luontomatkailuyrittäjinä. Nyt he pelkäävät, että tuulivoimahanke tuhoaa heidän elämäntyönsä.
– Sunnuntaiaamuna avasin sosiaalisen median ja tajusin, että tuulivoima-alue on tulossa meidän kodin ja työpaikan nurkille. Ensimmäinen reaktio oli järkytys ja se tuntui suorastaan kauhealta shokilta, Minna Kauppinen kuvaili.
Lähin tuulivoimala voisi toteutuessaan sijaita 1,5 kilometrin päässä Kauppisista. He vastustavat hanketta niin pitkään kuin henki pihisee.
– Se on meille kuolinisku. Me menetämme kotimme ja työpaikkamme. Haemme asiakkaita maista, joissa on melua ja ilmansaasteita. Euroopassa alkaa olla tuulivoimaloiden rakentaminen seis, koska ihmiset vastustavat sitä. Siellä täytyy olla taustalla terveysvaikutuksia, Minna Kauppinen sanoi.
Helsingistä kotikontunsa rauhaan paluumuuttanut Riitta Siikaranta puolusti luontoarvoja ja -matkailua.
– Hiljaisuus on matkailuvaltti. Tuulivoimaloiden myötä hiljaisuus vähenee ja se heikentää alueen luontomatkailua, Siikaranta huomautti.
Hyvät tuuliolosuhteet
Aloitteen Kannonkosken tuulivoima-alueen kaavoittamisesta teki ABO Wind Oy.
– Alue on kohtuullisen harvaan asuttu eli sinne on mahdollista löytää hyviä sijoituspaikkoja voimaloille ja tuuliolosuhteet ovat hyvät. Myös sähköverkko on aika lähellä, joka mahdollistaa tehdä taloudellisesti kannattavan hankkeen, Toivanen perusteli.
Yhtiö arvioi, että voimalat voisivat olla toiminnassa kolmen – viiden vuoden kuluttua. Toivanen korostaa, että mitään rakentamispäätöksiä ei ole vielä tehty ja valtion tukea yhtiö ei aio hakea.
– Valtion rahaa ei käytetä eli me toimitaan markkinaehtoisesti. Mitään tukijärjestelmää ei ole näköpiirissä, Toivanen vakuutti.
Rahaa tarjolla
Toivasen mukaan kunta saisi tuulivoima-alueesta vuosittain yli miljoonan euron kiinteistöverotuotot.
– Yksi tuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana kiinteistöveroa keskimäärin 24 000 euroa vuodessa. Se kertautuu voimaloiden määrän mukaan ja pienen kunnan talouteen se on tervetullut raha, Toivanen summasi.
Hän ei näe uhkaa siinä, että hallitusohjelman mukaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa alennetaan.
– Ei ole odotettavissa, että maatuulivoiman kiinteistöverot olisivat muuttumassa. Ainakaan meillä ei ole siitä tietoa, Toivanen sanoi.
Päätös tuulivoima-alueen kaavoituksen aloittamisesta syntyi kunnanhallituksessa äänin 5-2. Tiistaina ei ollut vielä julkisesti tiedossa ketkä äänestivät puolesta tai vastaan.
Noin 1350 asukkaan Kannonkoski painii muiden kuntien tapaan talousvaikeuksien kanssa. Keskustalainen kuntapoliitikko Reijo Vesterinen myönsi äänestäneensä hankkeen puolesta.
– Päätettiin, että selvitys käynnistetään. Kukaan ei ole vielä rakentamassa mitään. Rahasta on puutetta. Se on jonkunlainen pelastusrengas ja pienentäisi veroäyrin korotuspainetta. Jos voimaloiden kiinteistöveroa pienennettäisiin, niin silloin se olisi hankalampi homma, Vesterinen totesi.
Terveysvaikutuksista kiistaa
Jo perustettujen tuulivoimala-alueiden asukkaat ovat kertoneet erilaisista oireista, joita ovat muun muassa kohonnut verenpaine ja unettomuus.
Osa ihmisistä pitää terveysongelmien syynä tuulivoiman aiheuttamaa infraääntä, jota ei ihmiskorvalla kuule. Ihmisiä on jopa muuttanut pois voimaloiden läheltä oireilun takia.
– Keskustelu käy kiivaana, mutta niin kauan kun toimitaan lakien ja asetusten puitteissa, niin infraäänien suorista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, Toivanen sanoi.
– Ovatko ihmiset muka hulluja, jotka joutuvat jättämään kotinsa? Onko olemassa tutkimus, ettei tuulivoimalla olisi terveyshaittoja? Minna Kauppinen kysyi.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna lisätutkimuksen tuulivoiman aiheuttamista mahdollisista äänihaitoista. Ensi keväänä valmistuvassa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä.
Tutkimuksen toteuttavat teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Saksassa huolta
Saksassa joukko lääkäreitä ja tutkijoita vetosivat viime huhtikuussa maan poliittisen johtoon tuulivoimaloiden aiheuttamasta vakavasta terveyshaitasta. Kannanoton mukaan tuuliturbiinien tuottamien infraäänien aiheuttamia sairauksia ei osata tunnistaa ja niiden määrää on aliarvioitu.
– Ulkomaiset tutkimukset, joita olen nähnyt, eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Niiden laatu ei ole hyvä. Suomessa tätä asiaa selvitetään perusteellisesti ja siitä on tulossa tuloksia ensi keväänä, Toivanen totesi.
Saksassa on noin 29 000 maatuulivoimalaa. Maassa on syntynyt ongelmia vanhojen voimaloiden purkujätteestä, jolle ei ole tarpeeksi kierrätyskapasiteettia. Toivanen vakuuttelee, että vastaavaa ongelma ei ole edessä Kannonkoskella. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi arvioidaan noin 25 vuotta.
– Niistä ei tule ongelmajätettä. Voimaloiden käytön aikana kerätään vakuus, jolla taataan tarvittavat rahat voimaloiden purkamiseen. Voimaloissa on hyvin arvokkaita kierrätettäviä materiaaleja, joten ne ovat taloudellisesti järkevää kerätä talteen, Toivanen selvitti.
Kannonkosken yleisötilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Lopuksi Juhani Sorri kysyi voisiko tuulivoimasta järjestää kuntalaisäänestyksen, mutta siihen kunnanhallituksen puheenjohtaja ei vastannut.
Korjaus 13.12.2019 klo 16:36. Siikavirta -> Siikaranta.
Mika Rinne