Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) on tehnyt poliisille tutkintapyynnön EU-muistion vuotamisesta. Asia liittyy EU-tukipaketin käsittelyn yhteydessä käytyyn viestinvaihtoon, jossa osapuolina olivat valtionneuvoston kanslia ja EU:n anonyymiksi jäänyt oikeuspalvelun johtava virkamies. Tiedot vuodettiin mediaan, mutta kanslia jätti jostain syystä tutkintapyynnön tekemättä.

Mediavuoto hyödyttää EU-pakettia tukevia hallituspuolueita, joten epäilykset kohdistuvat siihen suuntaan. Epäilyksiä herättää myös se, miksi valtioneuvoston kanslia ei ole itse tehnyt asiasta rikosilmoitusta.

Mäenpää ilmoitti tutkintapyynnöstä aluksi lyhyesti:

Olen tänään tehnyt poliisille tutkintapyynnön Ylelle vuodetuista muistiinpanoista koskien EU:n elvytyspakettia, viitaten muun muassa rikoslain lukuihin 40 ja 33. Muistion mukaan Suomelle tulisi ennennäkemättömiä poliittisia seurauksia, mikäli Suomi ei hyväksyisi 750 miljardin euron elpymisrahastoa. Tämä muistio on salattu 25 vuodeksi, kansanedustajiltakin, eikä ole kerrottu, keiden välillä keskustelu on käyty. Kansalaisilla on saattanut herätä kysymys muistion ja keskustelun aitoudesta. Jos valtioneuvoston kanslia kokee muistion niin salaiseksi, ettei sitä voi luovuttaa edes eduskunnalle, niin miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt poliisille tutkintapyyntöä asiakirjojen vuotamisesta? Tätä vuotoa voi hyvin verrata al-Hol-asiakirjavuotoon, josta ulkoministeriö teki tutkintapyynnön poliisille.”

Mäenpää täydensi kommenttiaan myöhemmin samana päivänä:

”Olen tänään jättänyt tutkintapyynnön Ylen uutisissa olleesta vuodosta. Ylen tietojen mukaan neuvoston oikeuspalvelun yksi johtava virkahenkilö vastasi viikko sitten, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle. Käytännössä elvytyspakettia varten luotu rakennelma romahtaisi. Tällainen mainehaitta voisi merkitä esimerkiksi sitä, että Suomen vaikutusmahdollisuudet tuleviin EU-päätöksiin heikkenisivät vuosiksi. Tämän arveltiin painostavan ja/tai ohjaavan päätöksentekijöitä eduskuntalaitoksessa, kun asia oli käsittelyssä samaan aikaan muun muassa perustusvaliokunnassa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenet halusivat lisätietoja tästä Yleisradiolle vuodetusta keskustelusta, ja median tietojen mukaan valtioneuvoston kanslia vaati valtiovarainvaliokuntaa salaamaan nämä muistiinpanot, ja näin ollen ne tulevat julkisiksi vasta 25 vuoden kuluttua. Valtioneuvostolle muistiinpanot jaettiin numeroituina kopioina, jotka kerättiin pois, ja median mukaan EU-asioiden osastopäällikkö Kare Halonen ei kertonut valiokunnallekaan, ketkä puhelinkeskustelun ovat käyneet. Halonen ei myöskään kertonut sitä, oliko muistiinpanot toimitettu pääministeri Marinille.

Jos muistiinpanot on jo vuodettu Yleisradiolle ja Yle on julkaissut niistä sisällön, niin minkä ihmeen takia ne pitäisi salata meiltä? Miksi ei voida kertoa, ketkä puhelinkeskustelun ovat käyneet? Eduskunta on kuitenkin korkein päättävä elin, ja kyseessä on Suomen ja Suomen kansan tulevaisuuden kannalta merkittävä päätös, joka saattaa johtaa itsenäisyytemme murentumiseen ja päätösvallan siirtymiseen yhä enemmän EU:n alaiseksi vastoin perustuslakiamme. Ennen päätöksentekoa eduskunnan tulee saada tietää, kuka tällaisen nootin on antanut ja kenelle. Väistämättä tulee mieleen, onko kyseisten muistiinpanojen vuotamisella haluttu vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon ja onko kyseistä puhelinkeskustelua edes käyty. Jos puhelinkeskustelu on käyty, niin keiden välillä ja kenen aloitteesta?

Jos valtioneuvoston kanslia kokee edellä mainitut asiakirjat niin salaisiksi, ettei niitä voi luovuttaa eduskunnalle, niin miksi valtioneuvoston kanslia ei ole tehnyt poliisille tutkintapyyntöä asiakirjojen vuotamisesta? Tätä vuotoa voi hyvin verrata al-Hol-asiakirjavuotoon, josta ulkoministeriö teki tutkintapyynnön poliisille. Miksi hallitus ei nyt jyrähdä, kuten joulukuussa 2019?

Näin maalaisjärjellä oikeusvaltioperiaatetta ajatellen ja myös eduskunnan, kansanedustajan tiedonsaantioikeutta ajatellen kyseiset tiedot on saatettava todisteina eduskunnalle ennen kuin päätöstä elpymispakettiin osallistumisesta voidaan tehdä.”

SUOMEN UUTISET