
Kansanedustaja Kike Elomaa puolustaa maksuhäiriömerkinnän saaneita – hallitukselle kaksi kysymystä
Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta, ja sinä aikana pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä ja puhelinliittymän hankintakin vaikeutuu. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva (Kike) Elomaa haluaisi leimaavan merkinnän nykyistä nopeammin pois niiltä, jotka ovat asiansa kuntoon hoitaneet.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 375 000 suomalaisen elämään eli kyse on varsin suurta ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta. Kun maksuhäiriömerkintään johtanut saatava on kokonaan maksettu, ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida uudelleen, Elomaa sanoo.
Sopivaa kestoa maksuhäiriömerkinnän säilymiselle rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määrittää. Esimerkiksi uuden työpaikan myötä yksityishenkilön taloudellinen tilanne saattaa nopeasti kohentua, mikä vaikuttaa luonnollisesti maksukykyyn. Maksuhäiriömerkintä saattaa näin ollen estää esimerkiksi asuntolainan saannin sellaiselta henkilöltä, joka maksukykynsä puolesta muuten saisi lainan ongelmitta.
Elomaa esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, olisiko tarpeen poistaa maksuhäiriömerkintä rekisteristä nykyistä nopeammin sellaisissa tapauksissa, joissa merkinnän aiheuttanut saatava on maksettu kokonaan pois.
Maksuhäiriömerkinnän saaneen yksi iso murheenkryyni on vakuutukset. Kotivakuutusta voi pitää välttämättömänä vakuutuksena.
Vaikka luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain perustelujen mukaan hyväksyttävä hylkäysperuste, vakuutuksenantajalla on oikeus vaatia käteismaksua tällaisissa tapauksissa.
Maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin olla syy jättää myöntämättä vakuutusta, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee jatkossakin jättämään vakuutusmaksut suorittamatta ja siksi luottotietonsa menettäneiden on yhä usein vaikea saada kotivakuutusta.
Vakuutuksenantajan oikeuksia määrittävät vuoden 2010 marraskuussa voimaan tulleet vakuutussopimuslain muutokset. Elomaa kysyi toisessa kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus arvioi vakuutussopimuslain muutosten vaikuttaneen käytännön tasolla maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kotivakuutusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – ”Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.

Tynkkynen varoittaa vasemmiston klaanikytköksistä: ”Kyse on todellisuudesta, jota meidän on turha katsoa sormien läpi”
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












