
Kansanedustaja Kike Elomaa puolustaa maksuhäiriömerkinnän saaneita – hallitukselle kaksi kysymystä
Maksuhäiriömerkinnät säilyvät rekisterissä yleensä kaksi tai kolme vuotta, ja sinä aikana pankkilainan ja luottokorttien saaminen on vaikeaa, kotivakuutuksia ei välttämättä myönnetä ja puhelinliittymän hankintakin vaikeutuu. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva (Kike) Elomaa haluaisi leimaavan merkinnän nykyistä nopeammin pois niiltä, jotka ovat asiansa kuntoon hoitaneet.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa tällä hetkellä peräti noin 375 000 suomalaisen elämään eli kyse on varsin suurta ihmisjoukkoa koskettavasta asiasta. Kun maksuhäiriömerkintään johtanut saatava on kokonaan maksettu, ei merkinnän pitkäaikainen säilyminen rekisterissä ole perusteltua ja nykyistä käytäntöä tulisi arvioida uudelleen, Elomaa sanoo.
Sopivaa kestoa maksuhäiriömerkinnän säilymiselle rekisterissä velkojen maksamisen jälkeen on hankala määrittää. Esimerkiksi uuden työpaikan myötä yksityishenkilön taloudellinen tilanne saattaa nopeasti kohentua, mikä vaikuttaa luonnollisesti maksukykyyn. Maksuhäiriömerkintä saattaa näin ollen estää esimerkiksi asuntolainan saannin sellaiselta henkilöltä, joka maksukykynsä puolesta muuten saisi lainan ongelmitta.
Elomaa esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, olisiko tarpeen poistaa maksuhäiriömerkintä rekisteristä nykyistä nopeammin sellaisissa tapauksissa, joissa merkinnän aiheuttanut saatava on maksettu kokonaan pois.
Maksuhäiriömerkinnän saaneen yksi iso murheenkryyni on vakuutukset. Kotivakuutusta voi pitää välttämättömänä vakuutuksena.
Vaikka luottotietorekisterissä oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain perustelujen mukaan hyväksyttävä hylkäysperuste, vakuutuksenantajalla on oikeus vaatia käteismaksua tällaisissa tapauksissa.
Maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin olla syy jättää myöntämättä vakuutusta, jos sen perusteella voidaan objektiivisesti arvioida, että asiakas tulee jatkossakin jättämään vakuutusmaksut suorittamatta ja siksi luottotietonsa menettäneiden on yhä usein vaikea saada kotivakuutusta.
Vakuutuksenantajan oikeuksia määrittävät vuoden 2010 marraskuussa voimaan tulleet vakuutussopimuslain muutokset. Elomaa kysyi toisessa kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus arvioi vakuutussopimuslain muutosten vaikuttaneen käytännön tasolla maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kotivakuutusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – ”Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”
Viikon suosituimmat

Helsinki Pride järjestää penistyöpajan 13-vuotiaille – Aittakumpu: Kantaako Helsingin kaupunki vastuun nuorten mielenterveydestä?
Helsingin kaupungin nuorisopalvelut ja Helsinki Pride järjestävät yhdessä 13–17-vuotiaille tytöille työpajan, jossa on mahdollisuus ommella itselleen packer eli penistä esittävä lötkäle haaroväliin laitettavaksi.

Juutalaisseurakuntien johtaja teki rikosilmoituksen Helsinki Pridestä: ”Muodostaa Suomen lain näkökulmasta vakavan syrjintäriskin”
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Ulkomaalaisten rikollisten poistamista tehostetaan Helsingissä – poliisi lisää käännytyksiä ja maasta poistamisia satamissa
Helsingin poliisi on tehostanut rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamisia ja lisännyt käännytyksiä satamissa. Toimet kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joiden epäillään liittyvän rikolliseen toimintaan tai vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Pride-hype hiipuu – öykkäröivä politisoituminen ja woke-konkurssi karkottavat kannattajia
Männävuosien kiihkeä pridetys on hiipumaan päin. Yhä useammat organisaatiot ovat laittaneet sordiinon päälle skandaaleissa rypevän ja politisoituneen Priden suhteen.

Rostila: Stubb sortui taas pride-politikointiin
Kansanedustaja Onni Rostilan mielestä presidentti teki virheen vaihtaessaan Suomen lipun pride-lippuun.

Kepun takki kääntyi: Suorassa lähetyksessä Antti Kaikkonen perui puolueensa tavoitteen 40 000 uudesta maahanmuuttajasta
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä eilen käytiin tiukkaa debattia maahanmuutosta. Perussuomalaisten Joakim Vigelius puolusti hallituksen tiukkaa linjaa ja muistutti oppositiota siitä, kenen käsialaa ongelmat ovat. Keskustan Antti Kaikkonen joutui ensimmäistä kertaa tv-tentissä vastaamaan kysymykseen oman puolueensa tavoitteesta koskien 40 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa vuosittain.

Vigelius haastoi vasemmisto-oppositiota SuomiAreenan puheenjohtajatentissä: ”Mikä Rydmanin kriteereistä ei teille käy?”
SuomiAreenan puheenjohtajatentissä oppositio hyökkäsi järjestöavustuskriteerien uudistamista vastaan. Oppositiojohtajista kukaan ei pystynyt vastaamaan perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen kysymykseen siitä, mikä tarkalleen kriteereissä on vialla.

Purra varoittaa SDP:n strategiasta: Islamisteja Suomeen vaalimenestyksen takia
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa islamismin kasvavasta uhasta suomalaiselle yhteiskunnalle. Ruotsin hallituksen jo aloittaman selvityksen kanssa samanaikaisesti Purra moittiikin eräitä pohjoismaisia puolueita, jotka tietoisesti suosivat islamistisia ryhmiä äänestäjäkannan kasvattamiseksi. Suomessa SDP:n vaalimainosten kieli on nykyään yhä useammin arabia, Purra muistuttaa.

Vigelius Rydman-äänestyksen jälkeen: ”Mikä nykyisissä kriteereissä ei kelpaa?”
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan

Vasemmiston pelikirja: kouluta aktivistit, rakenna konflikti, lietso eripuraa, soluttaudu, painosta instituutioita, ”sulata” yhteiskunta
Chicagolainen kansalaisaktivisti Saul Alinsky kirjoitti 1970-luvun kynnyksellä modernin vasemmistoaktivismin käsikirjan Rules for Radicals, jonka perintö elää yhä modernien aktivistien asenteissa ja menetelmissä. Alinsky ei haaveillut paremmasta maailmasta, vaan hän keskittyi nokkeliin keinoihin tavoitella valtaa. Moraalilla, totuudella tai periaatteilla ei ole tuolloin itseisarvoa – ne ovat korkeintaan pelkkiä välineitä. Kirja opettaa mm. sen, miten vastustajaa horjutetaan, miten instituutioiden heikkoudet käännetään omaksi eduksi, ja miten oma valta rakennetaan myös järjestelmän sisältä käsin. Konfliktien lietsominen, julkiset painostuskampanja, herjaaminen ja soluttautuminen ovat osa tätä kuuluisaa työkalupakkia. Jokaisen, joka haluaa ymmärtää yhteiskunnallisen vaikuttamisen taktiikoita, tulisi tutustua tähän poliittisten pelikirjojen klassikkoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












