”Tarvitaan enemmän pohjoismaista yhteistyötä ja vähemmän EU:ta. Jospa voisimme jatkossa korvata EU:n uudistuneella Pohjoismaiden neuvostolla, Pohjolan unionilla, jota baltit voisivat vahvistaa.” Näin rohkeasti visioi kansanedustaja Lulu Ranne (ps.). Hän muistuttaa, ettei Pohjolan Unioni olisi keinotekoinen kerho, kuten EU, vaan perustuisi laajaan ja luontevaan yhtenäisyyteen.

– Pohjoismaat ovat maailman vertailut kestävä, poikkeuksellisen yhtenäinen ja monella tapaa samat arvot omaava yhteisö.

Entä mitkä olisivat hyvän pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä tavoitteita?

– Kriisinkestävyys ja turvallinen arki, Ranne tiivistää. Sellainen olisi vahva Pohjola: huoltovarma, omavarainen ja kohtuuhintainen, asukkailleen turvallinen koti.

Pohjoismaisen yhteistyön tabut: maahanmuutto ja rajat

Ranteen mainitsema Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, joka perustettiin 1952. Sen puheenjohtajamaana toimii tänä vuonna Suomi, presidenttinään Erkki Tuomioja (sd.) ja varapresidenttinä Lulu Ranne (ps.).

Erkki Tuomiojan lähdettyä Pohjoismaiden neuvoston toimintaan 1970-luvulla, oli puolustuspolitiikka aiheena tabu. Nykypäivän tabuaihe on Lulu Ranteen havaintojen mukaan maahanmuutto, vaikka esimerkiksi Ruotsin uusi hallitus näyttääkin nyt ottaneet ongelmat tosissaan. – Tämän tabun olen huomannut monissa keskusteluissa, Ranne kertoo ja muistuttaa, että myös rajoista on vaikeaa puhua.

– Rajojen pitää aina suojella itsenäisiä valtioita ja niiden kansalaisia erilaisilta uhkilta kuten huumeilta, rikollisuudelta, väkivallalta ja sodilta. Tämän sanominen ääneen on kuitenkin vaikeaa, Ranne toteaa.

Hän toivoo Pohjoismaiden laativan yhteisiä strategioita siitä, miten jatkossa selvitään yhdessä koronan tai maahanmuuton kaltaisilta uhkilta. – Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lukee, että vaadimme Pohjolalle esimerkiksi yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa.

Avoimessa Pohjolassa torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta

Lulu Ranne on toivonut Pohjoismaiden neuvoston ottavan vahvan rooli pohjoismaisen yhteistyön johtajana ja turvallisuuden rakentajana. – Meidän tulee vaatia pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia ja pysäyttävät kokonaisturvallisuutta heikentävän kehityksen, sanoi Ranne Visbyssa heinäkuussa.

Hän korosti pohjoismaisessa yhteistyössä tehtävän todella tärkeätä työtä sellaisten rajaesteiden poistamiseksi, jotka vaikeuttavat turvallisen ja kestävän pohjoismaisen arjen rakentamista. – Rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tarvitaan yhteinen, realistinen tilannekuva, lainsäädännön yhtenäistämistä, lisää resursseja sekä viranomaisten entistä tiiviimpää yhteistyötä, Ranne korosti.

– On kuitenkin aina huolehdittava siitä, etteivät rikolliset tai yhteiskuntarauhaa järkyttävät tahot käytä yhteistyötämme hyväkseen.

Pohjoismaiden neuvoston on uudistuttava nyt

Pohjoismainen yhteistyö on kullan arvoista, sille on tilausta ja sen arvo tunnustetaan. Kuitenkin Lulu ranne huomasi jo kautensa alussa, että Pohjoismaiden neuvostoa pitäisi uudistaa reippaasti.

– Pohjoismaiden neuvoston on pakko määritellä uudelleen oma merkityksensä, tavoitteensa ja prosessinsa, joilla tavoitteisiin päästään, Ranne toivoo.

Uudistus ei toki tapahdu itsestään vaan poliitikkojen on uudistettava se. – Neuvostossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja siellä työskentelee kokeneita ammattilaisia. Tästä porukasta pitäisi saada paljon enemmän irti. Lulu Ranne huomauttaa, että uudistamisen hetki, momentum, on nyt, kun neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Ruotsi ja Suomi ovat matkalla Natoon. – Yhteistyötä pitää toteuttaa muutoin kuin matkustelukerhon ja vanhanaikaisen organisaatioviidakon kautta. Se, että neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille ja hyväksyy vuosittain pienen budjetin, ei ole nykypäivää.

– On myös harkittava tarkkaan, voisiko Baltian yleiskokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistää ja kehittää, Ranne miettii.

MARIA ASUNTA