Kansanedustaja Onni Rostila puntaroi podcastissa Grönlanti-kysymystä ja kuohuntaa SDP:n häirintätapausten ympärillä

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila pitää melko ymmärrettävänä Yhdysvaltain huolen Euroopan kyvystä huolehtia Grönlannin turvallisuudesta. Rostilan mukaan Yhdysvallat näkee, että se on joutunut tekemään kovimmat panostukset turvallisuuden eteen.

– Euroopan unioni on ehkä luonut valheellistakin turvallisuudentunnetta, joka ei ole ollut omiaan lisäämään haluja huolehtia omasta puolustuksesta. Eli jaettu vastuu on, ei kenenkään vastuu. Ja silloin meillä on jäänyt retuperälle kova sotilaallinen suorituskyky aivan totaalisesti (Euroopassa). Sen takia voidaan jonkun verran ymmärtää sitä Yhdysvaltojen näkökulmaa, Rostila sanoo.

Hän puntaroi Grönlanti-kiistaan liittyviä käänteitä Herrasmieskerho-podcastissa. Yhdysvaltain epäluuloihin vaikuttavat Rostilan arvion mukaan myös Euroopassa harjoitettu teollisuus- ja maahanmuuttopolitiikka.

– Olisi yhdestoista hetki lopettaa tämä oman oksan sahaaminen typerällä teollisuuspolitikalla, eli ilmastopelleilyllä. Myös hullu massasiirtolaisuusprojekti uhkaa rapauttaa meidän turvallisuusposition. Eivät semmoiset maat pysty huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, saati jonkun toisen mantereen alueiden turvallisuudesta, joka on sisäisesti täysin jakautunut, hän katsoo.

Ratkaisuja neuvotteluteitse

Rostila muistuttaa, että Suomi ja muut EU-maat tukevat Tanskan suvereniteettia Grönlannin kysymyksessä.

– Tilanne on vakava. Täytyy vain pitää pää kylmänä ja pysyä siinä neuvottelupositiossa, mikä Euroopasta käsin pystytään rakentamaan, Rostila toteaa ja jatkaa:

– Jos me halutaan huolehtia Naton toiminnasta ja länsimaisesta liittoumasta, niin silloin täytyy yhdessä neuvotellen ratkaista Grönlannin turvallisuuden takaaminen siten, että Yhdysvallat ei voi sanella, että yhdeltä Nato-maalta otetaan joitain alueita.

SDP:n häirintäkohu herättää kysymyksiä

Herrasmieskerho-podcastin toisena vakiovieraana on Rostilan lisäksi kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva. He keskustelevat ohjelmassa myös SDP:hen kytkeytyvästä häirintäkohusta.

Häirintä nousi julkiseen keskusteluun kansanedustaja Ville Merisen (sd.) kerrottua Ylen Vallan algoritmi-sarjassa, että eduskunta-avustajia on kohdeltu huonosti.

Myöhemmin Ilta-Sanomat uutisoi, että häirintätapauksia on tapahtunut SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä elokuussa 2023.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi Ylen haastattelussa, että puolueessa ilmennyt epäasiallinen käytös ja seksuaalinen häirintä eivät ole olleet niin vakavia, että ne tulisi viedä poliisin tutkittavaksi.

– Eihän demareiden Tytti Tuppurainen voi määrittää sitä, mikä ylittää esitutkintakynnyksen ja mikä ei. Jos on fyysistä- tai seksuaalista väkivaltaa tapahtunut eduskunnassa, se on poliisiasia, Kaleva toteaa podcastissa.

”Todella raskas syytös”

Tuppurainen on kertonut julkisuudessa, että SDP tilaa häirintätapauksista ulkoisen selvityksen.

– Merinen ilmeisesti oli halunnut kutsua koolle ylimääräisen demariryhmän kokouksen ja vaatii, että sitä pitäisi puheenjohtaa jonkun muun kuin heidän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen. Ja Merinen sanoi, että pitäisi olla joku puolueeton taho, joka sitä johtaa, Kaleva selvittää.

– Sehän on implisiittisesti todella raskas syytös, Rostila toteaa.

– Se on raskas syytös, koska minulle tuli heti mieleen se, että syyttääkö Merinen, että Tuppurainen olisi ollut jotain suojelemassa, että on saanut tietää, mutta on peitellyt tätä jollakin tavalla, jostakin syystä, Kaleva pohtii.

Hän paheksuu sitä, että monet vihervasemmistopoliitikot ovat kohua ruotiessaan syyllistäneet kaikki eduskunnan mieskansanedustajat

– Tästä herää se kysymys, että missä määrin tässä on sellaista ristipainetta, että kysymys on näissä ulostuloissa siitä, että miten tietty porukka toimii, mutta ei haluta tai uskalleta yksilöidä sitä. Sitten heitetään yleislausekkeenomainen kaikkia koskeva syytös tai epäilyksen varjo.