Kasvava rikollisuus maahanmuuton varjopuolena – Elo: ”asialle on kerta kaikkiaan tehtävä jotain”

SuomiAreenan Perussuomalaisten tunnilla käytiin keskustelua maahanmuutosta, sen kustannuksista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Keskustelun maahanmuuttokriittistä laitaa edustivat perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo ja tutkija Samuli Salminen, maahanmuuton aktiivisen lisäämisen kannattajia olivat kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja tutkija Ismo Söderling. Tiistaina järjestetyn tilaisuuden juonsi Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

– Maahanmuuttoasioissa maailman eniten siteerattu tutkija, Harvardin yliopiston professori George Borjas on todennut, että maahanmuuton vaikutukset riippuvat ajasta ja paikasta, ja ne voivat olla yhteiskunnalle joko hyödyllisiä tai haitallisia. Ilmaisu on kovin moniselitteinen, mutta ainakin Ruotsissa maahanmuutto on lyhyessä ajassa tullut yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Esimerkiksi Tukholman kauppakorkeakoulun entinen tutkija Jan Tullberg on laskenut maahanmuuton maksavan Ruotsin yhteiskunnalle noin 250 miljardia kruunua vuodessa, seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, kertoo Simon Elo.

Lähihoitajille luotiliivit ja pistoolikotelot

Maahanmuutosta puhuttaessa on tärkeä tehdä ero työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton välillä, sillä kustannusten kannalta on suuria eroja sillä, kummantyyppisestä maahanmuutosta puhutaan. Myös eri ryhmien välisellä kulttuurisella ja uskonnollisella taustalla on suuri merkitys, kun ajatellaan ryhmien sopeutumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella muualla kuin Ruotsissa syntyneellä Ruotsin kansalaisella on 4,5-kertainen todennäköisyys syyllistyä seksuaalirikokseen kuin kantaruotsalaisella.

– Näistäkin asioista on pystyttävä puhumaan ja tekemään tutkimuksia, itse kutakin ryhmää leimaamatta. Se on varmasti myös maahanmuuttajan etu, Elo toteaa.

Ruotsissa on jo 55 aluetta, jonne poliisi, palolaitos tai ambulanssi eivät mielellään mene. Ruotsin ensihoitajien ammattiliitto on vaatinut jopa luotiliivejä, mellakkakypäriä ja pistoolikoteloja suojaksi ambulanssien henkilökunnalle, mikäli nämä joutuvat menemään kyseisille alueille.

Maahanmuutto alentaa työllisyysastetta

Maahanmuuton edistäjät arvelivat Ruotsin lähiömellakoiden syiksi pikemminkin Ruotsin kovia päätöksiä palvelujen lopettamiseksi lähiöalueilta, mitä Elo ei purematta niellyt.

– Kuinka uskottava ajatus on, että jossain Hakunilassa alkaisivat autot roihuamaan, jos joku koulu tai päiväkoti siellä nyt suljettaisiin? Elo tuohtui.

Elo piti myös melko erikoisena väitettä, että työllisyysaste maahanmuuton ansiosta paranisi, kun kaikkien tilastojen mukaan maahanmuuttajat työllistyvät kantaväestöä heikommin. Siitä voi tulla ainoastaan siihen lopputulokseen, että maahanmuuton myötä keskimääräinen työllisyysaste selvästi alenee.

– Tarveharkintaista työperäistä maahanmuuttoa en minä eikä mikään järkevä puolue vastusta, eivät perussuomalaisetkaan. Sen sijaan tarveharkinnan poistamista kokonaan on syytä vastustaa nimenomaan sen vuoksi, että kasvava reservi matalapalkka-aloilla johtaisi palkkojen polkemiseen, mitä eivät varmasti ammattiliitotkaan halua, sanoo Elo.

Vapaalla liikkuvuudella on varjopuolensa

Hiljattain EU:n alueella tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista halusi jo rajoittaa vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä. Tulos osoittaa selkeästi ainakin sen, että vapaalla liikkuvuudella on myös varjopuolensa, kuten kerjäläisilmiö tai palkkojen polkeminen tietyillä aloilla.

– Mielestäni olisi Suomen etu harkita sisäisiä rajatarkastuksia Schengen-alueelta tuleville, kuten Tanskassa ollaan jo tekemässä. Siellä on koettu kasvava rikollisuus jo niin suureksi ongelmaksi, että asialle on kerta kaikkiaan tehtävä jotain, Elo kertoo.

Ruotsin hyvin avokätinen maahanmuuttopolitiikka on johtanut siihen, että Ruotsi ottaa kymmenessä vuodessa vastaan saman määrän ihmisiä kuin sieltä muutti kahdeksankymmenen vuoden aikana Yhdysvaltoihin. Suomi on usein seurannut Ruotsin esimerkkiä pienellä viiveellä monissa asioissa, mutta jos haluamme, että Ruotsin lähiöitä riivaavat ongelmat eivät kohta ole todellisuutta myös Suomessa, on meidän tehtävä asioita toisella tavalla.