Politiikka

Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan toimia sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamiseksi. Hänen mukaansa sähköverkkotoiminnan monopoliasema edellyttää tehokasta viranomaisvalvontaa ja sitä, että asiakkaiden kustannusrasitus pysyy kohtuullisena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää välttämättömänä, että jakeluvelvoitteeseen puututaan. Reijosen mielestä nyt on jo todella kiire. Jakeluvelvoite määrittää sen, paljonko polttoaineisiin lisätään biopohjaisia aineita. Reijonen huomauttaa, että jos jakeluvelvoitetta alennetaan, kuluttajahinnat laskevat samaan aikaan kun valtion verotulot kasvavat.

Monilla korkeakoulualoilla opiskelijat eivät voi kandivaiheen jälkeen enää opiskella suomeksi, vaan he siirtyvät maisterivaiheessa englannin kieleen. Yliopistolaki asettaa yliopistojen opetuskieliksi suomen ja ruotsin, mutta yliopistojen rahoitusmallit eivät kannusta opettajia opettamaan tai tutkijoita julkaisemaan kansalliskielillä. Yliopistojen itsehallinto takaa sen, että oppilaitokset päättävät itse kielipolitiikastaan.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari arvioi Ylen A-Talkissa, että Saksan AfD:n nousun taustalla ovat erityisesti maahanmuutto, kallis energia ja vihreän siirtymän kustannukset. Hänen mukaansa ihmiset etsivät vaihtoehtoa, kun elinkustannukset nousevat ja tulevaisuudennäkymät heikkenevät.

Nigel Faragen johtama Reform UK suunnittele tiettävästi omaa YouTube-kanavaa, jolle on tarkoitus turvata massiiviset taloudelliset resurssit. Rahaa reformipuolueella onkin kuin rosvopäälliköllä, pääoman laillisuutta tosin selvitellään vielä. Puolue ei halua syrjäyttää valtamediaa vaan määritellä sen, mistä Britanniassa seuraavaksi puhutaan.

Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaatii, että kaupunki selvittää avoimesti markkinoilla olevat vaihtoehdot Apotti-järjestelmälle ennen uusia pitkäaikaisia sitoumuksia.

Huoltovarmuuden ja varautumisen tärkeyttä pitkään painottanut perussuomalaisten kansanedustajana Juha Mäenpää sanoo tervehtivänsä ilolla hallituksen panostuksia liikenteeseen ja Suomen kylien varautumiseen.

Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen pitävät myönteisenä uutisena sitä, että Helsinki Pride -yhteisön hallitus kaavailee yhdistyksen sosiaali- ja nuorisotyön lakkauttamista vuoden 2027 alusta. Helsinki Pride on perustellut aikeitaan muun muassa rahoitukseen liittyvillä epävarmuuksilla ja STEA-rahoituksen leikkauksilla.

Vasemmistopuolueet tivasivat eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta vastauksia terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksiin. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman muistutti oppositiota vastauksessaan Suomen vaikeasta taloustilanteesta ja kasvavista velanhoitomenoista.

Eduskunta keskusteli kyselytunnilla muun muassa työn ja yrittämisen verotuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila totesi puheenvuorossaan perussuomalaisille olevan tärkeää, että hallitus keventää työn verotusta nyt ja jatkossa.

Maahanmuuttajaväestön monimuotoistuminen ja ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu heijastuvat yhä voimakkaammin poliisin toimintaan Suomessa. Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoo, että muutos näkyy niin palvelutarpeissa, rikollisuuden kuvan muuttumisessa kuin ulkomaalaisvalvonnassakin. Viime vuonna jo yli neljäsosa törkeistä huumausainerikoksista epäillyistä oli ulkomaan kansalaisia.

Oikeusministeri Leena Meri pitää ulkomailta vuokrattavia vankilapaikkoja yhtenä vaihtoehtona Suomen täysien vankiloiden tilanteeseen. Meren mukaan Suomi voisi siirtää erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevat ulkomaalaiset vangit ulkomaille suorittamaan rangaistustaan ja karkottaa heidät sen jälkeen kotimaahansa.

Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän mukaan Ceutan tapahtumat osoittavat, kuinka suuri siirtolaispaine Eurooppaan kohdistuu. Mäkelä pitää keskeisenä kysymyksenä sitä, millaisen viestin Eurooppa antaa mahdollisuudesta jäädä alueelle turvapaikkaprosessin jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne esitteli keskiviikkona eduskunnalle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjettiesityksen vuodelle 2027. 3,7 miljardin euron budjetilla ministeriö panostaa runsaasti muun muassa perusväylänpitoon ja väyläverkon kehittämiseen. Myös lukuisat yksittäiset hankkeet pääsivät mukaan budjettiin. Ranne pitää budjettia onnistuneena kokonaisuutena julkisen talouden erittäin vaikeassa tilassa, kun hallitus tekee runsaasti välttämättömiä säästöjä.

Valtion ydintehtävät ja turvallisuus ajavat säästöjen edelle, kun taas kotouttamisesta leikataan rajusti. Tämä oli sisäministeri Mari Rantasen keskeinen viesti, kun hän esitteli eduskunnalle hallinnonalansa ensi vuoden talousarvioesitystä.

Somalimerirosvot ovat palanneet Adenin lahdelle, ja Iranin tukemat huthikapinalliset ovat vahvistaneet otettaan Bab el-Mandebin salmesta. Äärijärjestöt kuristavat nyt yhdessä liikennettä maailmankaupalle elintärkeällä merireitillä. Seurauksena on kaiken kallistuminen eli inflaatio ja sen saavat tuta myös suomalaiset.

Pitkään kestäneet oikeusprosessit ja rikoksen uhrin asema saavat kaivattua helpotusta. Oikeusministeri Leena Meri esittää hallinnonalalleen ensi vuodelle noin 1,3 miljardin euron budjettia. Kasvua tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon on noin 43 miljoonaa euroa, jos laskelmasta jätetään pois vuosittain vaihtelevat vaalimenot.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela vaatii uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen keventämistä polttoaineiden hintapaineen helpottamiseksi. Jakeluvelvoitteen alentaminen on hänen mukaansa nykytilanteessa veronalennuksia tehokkaampi tapa painaa erityisesti dieselin pumppuhintaa alas.

Vieraskielisille maksettavien sosiaalitukien voimakas kasvu huolestuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpäätä. Hän nosti eduskunnan budjettikeskustelussa esiin Kelan tilastot, joiden mukaan vieraskieliset saavat jo yli 40 prosenttia perustoimeentulotuesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Iltalehden haastattelun (20.9.) Suomessa asuvasta Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisesta Zinaidasta. Iltalehden mukaan Zinaida kertoi rakastavansa Vladimir Putinia ja äänestäneensä Yhtenäistä Venäjää. Hän kertoi myös haaveilevansa muuttamisesta Pietariin, mutta jääneensä Suomeen sosiaaliturvan vuoksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman torjuu opposition kritiikin järjestöjen valtionapuleikkauksista. Rydmanin mukaan leikkaukset kohdistuvat hallintoon ja päällekkäisyyksiin, ei ihmisten parissa tehtävään ruohonjuuritason työhön.

Perussuomalaisten puheenjohtajasta, valtiovarainministeri Riikka Purrasta on tehty kaikessa hiljaisuudessa seurantadokumentti. Minä ja Riikka Purra -dokumentin on kuvannut ja käsikirjoittanut Liisa Akimof. Dokumentti julkaistaan elokuvateattereissa lokakuun 30. päivä.