Talous

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Suomen kouluissa kytee vakava ja kasvava sisäisen turvallisuuden ongelma, joka liittyy maahanmuuton vaikutuksiin opetukseen ja yhteiskunnan eheydelle. Rehtoreilta ja poliisilta saadun tiedon perusteella tilanne on hälyttävä.

Ruotsissa ihminen määritellään materiaalisesti tai sosiaalisesti köyhäksi, jos hän esimerkiksi ei pysty hankkimaan autoa, pitämään vuodessa viikon lomaa tai syömään lihaa joka toinen päivä. Tällaisia henkilöitä maassa on lähes 700 000 ja heidän määränsä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto on merkittävä tekijä tilanteen taustalla, vaikka sitä ei aina haluta myöntääkään.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa painottaa, että Suomen on turvattava maatalouden kannattavuus, nuorten viljelijöiden tulevaisuus ja metsien sekä turpeen merkitys huoltovarmuudelle. Hänen mielestään kotimainen ruoka ja elinvoimainen maaseutu muodostavat perustan koko yhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle.

Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kehottaa hallitusta jatkamaan toimia suomalaisten syntyvyyden parantamiseksi.

Euroopan parlamentti on hylännyt Euroopan komission tekemän metsien monitorointikehystä koskevan esityksen. Sebastian Tynkkynen iloitsee päätöksestä: “Komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen. Me emme tarvitse emmekä halua komissiota syynäämään Suomen metsiä.”

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin tänään pitkä keskustelu hyvinvointialueiden, soten ja rahoituslain ongelmista. Niin sosiaalidemokraatit, keskusta kuin vihreätkin vaativat hallitukselta lisää toimenpiteitä itse edellisessä hallituksessa sorvaamansa sotemallin valuvikojen korjaamiseksi. Ehdotuksia siitä, mistä rahat otetaan, sen sijaan ei kuultu.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

Onneksi Suomessa on nyt hallitus, joka on sitoutunut etenemään kohti hiilineutraalisuustavoitetta ilman, että se näillä omilla toimillaan nostaa kansalaisten elinkustannuksia tai heikentää yritysten kilpailukykyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.

Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää Tilastokeskuksen ilmoittamaa syntyvyyden nousua myönteisenä viestinä Suomelle. Hän muistuttaa kuitenkin, että alhainen syntyvyys haastaa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä, eläkejärjestelmän rahoitusta ja työvoiman riittävyyttä.

Harmaa talous aiheuttaa Suomessa miljardiluokan loven julkiseen talouteen ja vääristää rehellistä kilpailua. Arviot verovajeesta liikkuvat useissa miljardeissa euroissa vuodessa, ja asiantuntijat arvioivat pelkästään arvonlisäveroketjusta puuttuvan yli miljardin. Tämä raha on suoraan pois hyvinvointipalveluista ja suomalaisten arjen turvasta.

Syyskuun työllisyysluvut tarjosivat kaksijakoisen kuvan Suomen työmarkkinoista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 259 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli kuitenkin hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, 2,59 miljoonaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Pia Sillanpää, Anne Rintamäki, Minna Reijonen ja Kaisa Garedew pitävät tärkeänä, että hallituksen talousarviossa vuodelle 2026 yhdistyvät talouden tasapainottaminen ja panostukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla hillitsee julkisen talouden velkaantumista.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessakin Suomi huolehtii turvallisuudestaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että taloustilanne vaatii pitkäjänteistä sopeutusta ja tiukkaa menokuria. Hän painottaa, että myös seuraavan hallituksen on jatkettava samaa linjaa.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava esittää maatalouden keskittämistä Etelä-Suomeen.

Vuosikausia Eurooppa rakensi "energiayhteistyötä", joka käytännössä tarkoitti riippuvuutta Venäjästä. EU on aiemmin kieltänyt venäläisen LNG:n tuonnin terminaaleihin, joita ei ole liitetty EU:n kaasuverkkoon. Nyt se on päässyt sopuun LNG:n tuonnin kieltämisestä kokonaan vuoteen 2028 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila pitää aikataulua liian löysänä.

Perussuomalainen Nuoriso pitää valtioneuvoston kanslian myöntämiä 240 000 euron avustuksia ”etnisiä vähemmistöjä edustaville kansalaisjärjestöille” rahan haaskauksena ja vasemmistolaisen hengailuaktivismin tukemisena.

Perussuomalaiset ei näe maahanmuuttoa kehitysmaista ratkaisuksi Suomen demografisiin haasteisiin. Sen sijaan Suomen tulisi ennemmin panostaa perhepolitiikkaan ja teknologiaan. Ennen kaikkea suomalaiset tarvitsevat enemmän tulevaisuudenuskoa, jotta he haluaisivat perustaa perheitä.

Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Helsinki järjesti viime viikolla perinteisen asunnottomien yön. Tapahtuman politiikkapaneeliin osallistunut perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen muistutti, että perustuslaki velvoittaa julkista valtaa edistämään jokaisen oikeutta asuntoon.

Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas arvostelee Facebook-kirjoituksessaan kaupan toimintaa, joka on hänen mukaansa ajanut tuottajat ahtaalle ja pakottanut etsimään selviytymiskeinoja ulkomaanmarkkinoilta. Kangas ennustaa ensi vuodelle pahenevaa lihapulaa ja painottaa, että viljakriisin ratkaisu löytyy viennistä sekä satamien logistiikan vahvistamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu varoittaa Facebook-päivityksessään suomalaisen maatalouden kriisiytyvän, kun maatiloja lopettaa ja naudanlihasta uhkaa tulla pulaa ensi vuonna. Hän korostaa maanviljelijöiden arvostusta, vaatii syyllistämisen lopettamista ja painottaa, että kuntien sekä julkishallinnon tulisi lisätä kotimaisen ruoan käyttöä ruokailuissa.

Suomalaiset ovat jo parin vuoden vuoden ajan voineet halutessaan hakeutua hoitoon ulkomaille. Harvat näin vielä tekevät, mutta virta voi kasvaa, jos leikkausjonot eivät Suomessa lyhene. - Parempi olisi, jos hyvinvointialue antaisi palvelusetelin ja järjestäisi hoidon täällä Suomessa, linjasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Huomenta Suomi -lähetyksessä.

Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.

Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.

Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.