Talous

Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ihmettelee keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvisen väitteitä, joiden mukaan perussuomalaiset olisivat nostaneet polttoaineiden hintoja.

Eduskunta keskusteli torstaina yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää vaatimukset rajan avaamisesta ja syyttää yhdenvertaisuusvaltuutettua avoimesta poliittisesta vaikuttamisesta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.

Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne arvioi, että Lahteen rakenteilla oleva TikTokin datakeskus herättää turvallisuushuolia sen kiinalaistaustan vuoksi. Ranteen mukaan suojelupoliisi on toistuvasti varoittanut investoinneista, joilla on yhteyksiä autoritaarisiin maihin.

Vihreiden Sofia Virta moitti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että sopeutustoimet ovat kohdistuneet ”heikoimmassa asemassa oleviin”. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti vastineeksi, että vihreät ovat itse sitoutuneet paljon suurempiin – jopa kymmenen miljardin säästötoimiin seuraavalla hallituskaudella.

Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä varoittaa tekemästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisistä gallupeista. Ylen keskustelussa hän arvosteli opposition puheita liioitteleviksi ja totesi kannatuksen olevan lähellä neljän vuoden takaista tasoa.

Hallitus esittää yrityksille kuuden kuukauden lisäaikaa vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin keskeisten velvoitteiden käyttöönottoon. Siirtymäaika ulottuisi 27. maaliskuuta 2027 saakka, ja sen myötä esimerkiksi kestävyysmerkintöjen ja ympäristöväittämien pitäisi vastata uuden viherpesudirektiivin vaatimuksia vasta tuosta ajankohdasta alkaen.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sara Seppänen ja Joakim Vigelius varoittavat, että Suomi ei saa ajautua suuntaan, jossa valtaa ja vastuuta siirretään yhä enemmän valtiolle ideologian nimissä. Historia ei ole mielipidekysymys, vaan kokoelma seurauksia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikaistakseen vuonna 2000 eduskunnan suuressa valiokunnassa turpeen virheellisesti uusiutumattomaksi määritelleen päätöksen. Hän on eduskunnassa jättänyt asiasta toimenpidealoitteen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen jätti hiljattain kirjallisen kysymyksen, joka koski venäläistaustaisten yritysten liiketoimintaa Suomessa ja niiden mahdollisia vaikutuksia maamme kansalliseen turvallisuuteen.

Koulut hankkivat opiskelijoitaan ulkomaalaisten agenttien kautta. Osa agenteista on antanut Suomen työtilanteesta liian hyvän kuvan. Moni ulkomaalainen onkin tuhonnut oman taloutensa lähtemällä Suomeen opiskelemaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.

Tarvitaanko sellaisia poliittisia tehtäviä, jotka eivät ole lakisääteisiä, kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen tuoreella Facebook-videollaan.

Miksi vasemmisto ei vastusta ulkomaisen halpatyövoiman maahantuontia, joka heikentää suomalaisten duunarien työmarkkina-asemaa ja rasittaa Suomen julkista taloutta? Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja, Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos selittää asian Facebook-videollaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas kertoo olevansa valtiovarainministeri Riikka Purran kanssa täysin samaa mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on nostettava myös maataloustuet mahdolliseksi leikkauskohteeksi. Myös tällä alalla löysää rahaa on, ja paljon. Turha byrokratia, hankkeet, järjestöt ja hömppäheinä pois, ja raha niille jotka tuottavat, olipa tuotantosuunta mikä tahansa, Kangas kirjoittaa Facebookissa.

Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.

Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Sosiaali- ja terveysministerin tehtävä on yksi Suomen politiikan vaativimmista. Päätökset koskevat lähes jokaista kansalaista – lääkärijonoista vanhusten hoivaan ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Kun jo elinkeinoministerinä toiminut Wille Rydman siirtyi kesken hallituskauden sote-ministeriksi, hän astui suoraan politiikan vaikeimpaan kenttään. Mitä hän haluaa ehtiä tehdä ennen vaalikauden päättymistä?

Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa kotimaisen ruoantuotannon merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ja vaatii konkreettisia toimia alkutuottajien aseman turvaamiseksi. Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina elintarvikemarkkinalain uudistus, jonka käsittelyssä on hänen mukaansa varmistettava, että suomalainen maatalous säilyy elinvoimaisena.

Vaikea tilanne Hormuzinsalmella on saanut monet suomalaiset mietteliäiksi eduskuntaa myöten. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen kotimaisen energian saatavuudesta kriisiytyvän maailman keskellä.

Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kela julkaisi tänään tiedotteen, jossa se kertoi laittomasti maassa olevien asumisperusteisten etuuksien päättyvän tästä päivästä lähtien.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen päätöksestä rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Rahoitus kohdistuu aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että kehitysmaista tuleva maahanmuutto heikentää suomalaisten koulujen osaamistasoa segregaation kautta ja muodostaa rasitteen julkiselle taloudelle. Purra tuo esille, että suomalaislasten määrän vähenemistä ei voi korvata maahanmuuttajilla kouluissa eikä väestössä laajemmin.

Suojelupoliisi kertoo, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on pyrkinyt soluttautumaan yhä voimakkaammin yhteiskunnan rakenteisiin. Suomeen on rantautunut elokuvistakin tuttu toimintatapa, jossa näennäisesti lailliset yritykset toimivat todellisuudessa erilaisten rikosten peittona. Avoimen yhteiskunnan rakenteiden ja luottamuksen väärinkäyttö on yleistyvä järjestäytyneen rikollisuuden muoto erityisesti Pohjoismaissa.