Talous

Suomen taloudessa näkyy merkkejä orastavasta kasvusta. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittarin mukaan kotimaiset luottokorttimaksut ovat kasvaneet selvästi maalis- ja huhtikuussa. Käänne parempaan on tapahtunut ja työllisyystilanne kohenee talouden elpymisen myötä.

Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on pöyristynyt siitä, miten kovasti vihreät haluaisivat kurittaa suomalaisia, tunnollisesti metsiään hoitavia metsänomistajia. Ensinnäkin vihreät haluaa avohakkuista luvanvaraista, ja samaan aikaan se havittelee jopa avohakkuukieltoa turvemaille. 

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vieraili maanantaina 18.5.2026 Länsi-Uudellamaalla ja tapasi alueen kuntajohtajia sekä maakuntajohtoa. Vierailun järjestäjinä toimivat Inkoon kunta ja Uudenmaan liitto. Keskustelujen keskiössä olivat Inkoon ja Hangon satamat sekä alueen rata- ja tieyhteydet.

Turun kaupunginvaltuusto päättää raitiotiehankkeesta 18. toukokuuta, ja kyseessä on kaupungin historian suurin investointi. Hanketta alusta saakka vastustaneet perussuomalaiset ilmoittavat vastustavansa hanketta edelleen ja katsovat, että päätöksenteon tulee nojata avoimiin kustannusarvioihin ja turkulaisten näkemyksiin.

Suomessa eri toimijat tekevät paljon arviointeja koulutuksen, hyvinvoinnin, julkisen hallinnon ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan ongelma ei kuitenkaan ole arviointien puute, vaan se, että viranomaiset eivät muunna arviointituloksia riittävän tehokkaasti konkreettisiksi kehittämistoimiksi.

KOLUMNI | Talous on kääntynyt kasvuun, ja se tulee sotkemaan hallituksen epäonnistumisen varaan laskeneen vasemmiston suunnitelmia monella tapaa, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Teiden kunto on koko Suomelle tärkeä ja lähes kaikkia puhuttava asia. Tiestön korjausvelka on ollut kasvussa liki 20 vuotta, eikä tässä taloustilanteessa näytä siltä, että huonokuntoisiin teihin saataisiin ylimääräisiä miljardeja edes sen puolittamiseen. Suuntaa on kuitenkin muutettu perussuomalaisella liikennepolitiikalla, kun teihin on satsattu selvästi aikaisempia hallituksia enemmän, kirjoittaa perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Keskisuomalainen ja Yle uutisoivat torstaina Suomen ja Israelin yhteisestä puolustusalan seminaarista sekä kansanedustaja Saara Hyrkön (vihr.) siihen kohdistamasta kritiikistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää seminaariin kohdistunutta kritiikkiä vihervasemmistolle tyypillisenä Suomen edun vastaisena ideologisena hyökkäyksenä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti suunnitteilla olevaan velkajarruun. Vastaajista 71 prosenttia kokee velkajarrun täysin tai ainakin jokseenkin tarpeelliseksi, ja vain 18 prosenttia pitää sitä tarpeettomana.

Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan pienituloisten ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti, 120 000 henkilöllä, vuosina 2010–2024. Samaan aikaan suomalaistaustaisten pienituloisten määrä on laskenut 90 tuhannella.

Väestöliitto esitti tiistaina vauvarahastoa, jossa jokainen vastasyntynyt saisi 5 000 euroa rahastoon kasvamaan korkoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila ilahtui esityksestä.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jolla kotouttamispalveluita säädetään nykyistä enemmän maahanmuuttajaa itseään velvoittavaksi. Samalla hallitus kohdistaa kotouttamispalveluihin mittavat säästötoimet. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Miko Bergbom, Mikko Lundén, Anne Rintamäki ja Jorma Piisinen pitävät esitystä välttämättömänä suunnanmuutoksena, sillä kotouttamisen tulokset ovat olleet Suomessa heikot.

Ennusteiden mukaan Suomen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee jopa 100 000 lapsella vuoteen 2032 mennessä. Kehitys haastaa kuntia pohtimaan kouluverkkojaan, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä pelkkiä talouslukuja ei pidä käyttää päätöksenteon pohjana.

Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston enemmistö torjui perussuomalaisten esityksen, jolla olisi pyritty turvaamaan kansallinen turvallisuus ja sähkön riittävyys Jyväskylän datakeskushankkeessa. Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n muodostama enemmistö kaatoi järkevän ponnen murskaluvuin 42–18.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar arvioi Iltalehden haastattelussa uskovansa, että perussuomalaiset tulevat tekemään vaalien alla rasistista kampanjaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää puheita hämäyksenä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on toistuvasti vaatinut, että Suomen pitäisi ottaa oppia Espanjan sosialistihallituksen talouspolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Lindtmanin Espanja-ihailu näyttää päivä päivältä oudommalta.

Kauppalehti uutisoi viikonloppuna, että Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisvälineestä saatuja varoja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin niiden alkuperäisen käyttötarkoituksen sijaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom ihmettelee SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin viimeaikaisia Espanjaa ylistäneitä puheita.

Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Viikonloppuna perussuomalaisten Kiihdytysajoissa puolueväelle puhunut puheenjohtaja Riikka Purra nosti puheessaan esiin viime aikojen hyviä talousuutisia. 

Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.

Jos kuristamme investoinnit verotuksella ja sääntelyllä, työpaikat karkaavat muualle, kirjoittaa perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan. Oppositiokin on alkanut viimein kauhistella valtionvelkaa, mutta samalla se kritisoi jokaista uudistusta ja säästöä tarjoten lääkkeeksi kulutusluottoa.

Espanjassa paljastus toi esiin, että hallitus käytti miljardeja euroja EU:n elpymisvaroja eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin alkuperäisten investointihankkeiden sijaan. Samaan aikaan viranomaiset epäilevät pääministeri Pedro Sánchezin vaimoa korruptiosta sekä vaikutusvallan ja julkisten resurssien väärinkäytöstä.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.

Joitakin vuosia sitten turkulaiset halusivat aidata Kehä Kolmosen ja sulkea stadilaiset sen sisälle. Tämän piti tietenkin olla symbolista. Ensin aidan ylittivät taloudellisesti hyvinvoivat, joilla oli varaa omiin tikkaisiin. Sitten aidan matalimmasta kohdasta passitettiin vähävaraiset. Lopulta myös lähialueet täytettiin ulkomailta saapuneilla. Aidasta tuli niin korkea, että keskiluokka jäi sen ulkopuolelle.

Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.