Talous

Eduskunnan kyselytunnilla keskustan Markus Lohi kritisoi hallitusta suurituloisten veronalennuksista. Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi, että hallitus on kaikista sopeutus- ja säästötoimista huolimatta pystynyt alentamaan työn verotusta 1,8 miljardilla eurolla ja että suurin osa veronalennuksista kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Purra painotti myös ylimpien marginaalien laskun olevan kasvutoimi, joka asiantuntija-arvioiden mukaan pitkälti rahoittaa itse itsensä.

Rahoitusmalli on osoittautunut viime hallituskauden sote-uudistuksen suurimmaksi ongelmaksi. Perussuomalaisten näkökulma on, että hallituksen on korjattava rahoitusmalli suunnitelmallisesti.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää ruusuista kuvaa maahanmuutosta, sillä tutkimuksessa muun muassa väitetään maahanmuuttajien maksavan enemmän veroja kuin he saavat tukia. Useita tutkimuksia maahanmuutosta julkaisseen Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen puutteista.

Euroopan unionin jäsenmaat päättivät eilen päästötavoitteesta vuodelle 2040. Ne saavuttivat kompromissin, kun maat sopivat, että pieni osa 90 prosentin vähennystavoitteesta katetaan hiilikrediittejä ostamalla suorien ilmastotoimien sijaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää EU:ta rahastusautomaattina, jonne suomalaisten verorahat katoavat kompromisseista huolimatta.

Suomalaisen teollisuuden uusien tilausten arvo ja tuotannon volyymi ovat kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet alkuvuonna 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Elinkeinoministeri Sakari Puisto arvostaa kotimaisen teollisuuden osaamis- ja innovaatiokyvykkyyttä. Hänestä jäänmurtajakaupat ja muut hyvät teollisuusuutiset edistävät vientivetoista talouden kasvua ja työllisyyttä.

Hallituksen liikennepolitiikka tekee Suomelle hyvää, ja kansalaiset huomaavat sen. Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta selviää, että yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2025 nousi reippaasti vuoteen 2024 verrattuna.

Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore katsaus maahanmuutosta maalaa myönteisen kuvan muuttoliikkeen vaikutuksista, mutta tilastot ja kansainväliset elinkaaritutkimukset osoittavat todellisuuden olevan toisenlainen. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on laskenut, he sijoittuvat useammin matalapalkkaisiin töihin ja pitkän aikavälin kustannukset uhkaavat kasvaa raskaiksi hyvinvointijärjestelmälle, kertoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan erityisavustaja Mikael Lith tuoreessa analyysissaan.

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan työperäisten maahanmuuttajien määrä vauraisiin teollisuusmaihin vähentyi noin viidenneksellä viime vuonna. Taustalla ovat etenkin maahanmuuttopolitiikan kiristykset eri maissa sekä taloudellinen epävarmuus.

Oikeusministeriö on aloittanut selvitystyön, jonka tavoitteena on kehittää yksityishenkilön velkajärjestelymenettelyä.

Maikkarin Eduskunnan takahuone -lähetyksessä perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom korosti, että hallituksen irtisanomisuudistus antaa pienille yrityksille rohkeutta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Bergbomin mukaan uudistus madaltaa työllistämisen riskiä, mutta säilyttää silti korkean kynnyksen henkilöperusteisiin potkuihin. Parhaimmillaan uudistus lisää uusia työpaikkoja ja talouskasvua Suomessa.

Irtisanominen ei tule jatkossakaan olemaan sen paremmin mielivaltaista kuin syrjivääkään. Se perustuu asialliseen syyhyn, ja erotusta edeltävät varoitukset, kuten nykyäänkin. Kyseessä on tarpeellinen uudistus erityisesti pienille yrityksille, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.

Perussuomalaista politiikkaa ohjaa toimiminen Suomen ja suomalaisten etujen hyväksi. Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti ovat perussuomalaisuuden lujinta ydintä sekä kaiken lähtökohta myös silloin, kun ratkaistavana ovat globaalit haasteet.

Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.

Reilun kahden vuoden aikana Verohallinto on tarkastanut 373 ravintola-alan yritystä ja peräti 53 prosentissa löytyi vakavia puutteita. Viranomaisten mukaan ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä väärinkäytökset ovat selvästi yleisempiä kuin suomalaisomisteisissa.

Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.

Patria ja Valmet Automotive ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta Uudenkaupungin autotehtaassa. Neuvottelut lopullisista sopimuksista ovat käynnissä. - Nyt on saatu viimein palaset kohdilleen, toteaa kansanedustaja Wille Rydman viestipalvelu X:ssä.

Kehittyneissä maissa maahanmuuton vastustus on kasvanut mittoihin, joita yksikään poliitikko ei voi enää sivuuttaa. Väestön ikääntyessä työtä tekeviä käsiä kuitenkin kaivataan, ainakin tilapäisesti. Intia on kehittämässä ratkaisua, jossa työvoimaa toimitetaan tarpeen mukaan. Tarpeen päättyessä työntekijät palaavat kotimaahansa.

Verohallinnon tehovalvonta paljasti pitsa-, kebab- ja kiinalaisravintoloista yli 11 miljoonan euron edestä maksamattomia veroja ja lähes 200 rikosepäilyä. Viranomaiset korostavat, että suurin osa suomalaisista ravintoloista toimii oikein ja maksaa veronsa, mutta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä väärinkäytökset ovat selvästi yleisempiä.

Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan jo neljättä vuotta. Sotauutisissa korostuvat usein sotilaat ja taistelut, mutta Suomi kiinnittää huomiota myös siviiliväestön tukemiseen. Valtion budjetissa on erillinen Tuki Ukrainalle -momentti, jonka varoja perussuomalaisen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonala käyttää Ukrainan tukemiseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi hyvinvointialueiden tapaa tehdä sopeutustoimia. Hänen mielestään sopeutuksia pitäisi palvelujen ja työvoiman sijaan hakea leikkaamalla hallinnosta ja laittomasti maassa oleskelevien palveluista.

Maahanmuuttovirasto on peruuttanut tänä vuonna jo 468 työperusteista oleskelulupaa automaattisen jälkivalvonnan seurauksena.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen vaatii, että huoltovarmuuden kannalta keskeinen infrastruktuuri otetaan takaisin suomalaisomistukseen, jotta syrjäseutujen asukkaat eivät joudu kärsimään pakotteiden seurauksista.

EU-maiden kalastuksesta vastaavat ministerit etsivät tiistaina ratkaisua Suomen tärkeimmän saaliskalan kiintiöön vuodelle 2026. Komissio on ehdottanut 60 prosentin leikkausta silakkasaaliiseen. - Tämä haisee taas hapansilakan voimakkuudella perinteiseltä EU-toimintatavalta Suomea kohtaan, luonnehtii Sebastian Tynkkynen.

Maahanmuuttajien uuden kotoutumistuen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työttömät maahanmuuttajat, jotka saavat työmarkkinatukea, saisivat jatkossa vähemmän rahaa.

Aikuisena Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotoutuminen on enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Heistä työllisiä on vain 42 prosenttia ja tukia he saavat keskimäärin yli 10 000 € vuodessa. Helsingin Sanomat on saanut käyttöönsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuoneen tekemän analyysin siitä, miten pakolaisryntäyksen myötä oleskeluluvan saaneilla on Suomessa mennyt.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Naton jäsenyyden myötä, ja hallitus haluaa vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon roolia osana kokonaisturvallisuutta. Uusi lakiesitys velvoittaa hyvinvointialueet tukemaan Puolustusvoimia kriisi- ja häiriötilanteissa, ja valtio rahoittaa tehtävät täysimääräisesti.