Talous

Hallitus esittää vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa merkittäviä panostuksia Suomen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, rakentamisen elvyttämiseen sekä liikenne- ja väyläinfrastruktuuriin. Samalla edistetään maahanmuuttopolitiikan uudistuksia ja vahvistetaan viranomaisten toimintakykyä. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittelee keskeisiä toimia.

KOLUMNI | Isojen puolueiden puoluekokoukset näyttävät vaalistartilta, sillä sisältö näyttää vielä ohuelta. Kyse onkin lähinnä poseeraamisesta ja positioinnista, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Polttoaineyhtiö St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen kritisoi Ylen haastattelussa voimakkaasti nykyistä ilmastokeskustelua ja -politiikkaa ja kuvaa sitä epärealistiseksi. Anttosen mukaan ratkaisuja ei saada kiireisillä päätöksillä vaan pitkäjänteisellä tutkimuksella ja teknologian kehittämisellä.

Kelan järjestämää kuntoutusta saavien alle 16-vuotiaiden lasten määrä on noussut yli 80 prosenttia vuosien 2017 ja 2025 välisenä aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää kehitystä huolestuttavana.

Valtiovarainministeri Riikka Purra peräänkuuluttaa tasapainoista talouskasvua ja korostaa että asennemuutostakin tarvitaan tässä ajassa. Purra painottaa, että Suomi ei voi jatkaa nollakasvun tiellä eikä museoida maataan äärimmäisen ympäristömoralismin takia.

Liikenneturvallisuuden parantaminen ja koko Suomen tieverkon kunnon vahvistaminen on ministeri Lulu Ranteelle keskeinen tehtävä. Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa Ranne kertoo samalla oman ministeriönsä sisäisistä säästöistä ja vaatii tiukempaa talouskuria koko julkisella sektorilla. Ranne kuvailee omaa toimintaansa lean-ajattelumalliksi, eli optimoinniksi jossa turhat rönsyt karsitaan pois.

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Suomen Tieyhdistys palkitsi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kultaisella ansiomerkillä merkittävistä henkilökohtaisista ansioistaan tieliikenteen aseman parantamiseksi Suomessa. Ranne on ensimmäinen istuva ministeri, jolle on myönnetty yhdistyksen ansiomerkki.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kritisoi Facebook‑kirjoituksessaan vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran kommenttia, jossa Virta kuvasi Suomen muuttuvan ”sellua vieväksi banaanivaltioksi”. Tynkkynen torjuu väitteen ja korostaa metsäteollisuuden merkitystä paitsi Suomen taloudelle myös olennaisen tärkeänä palasena fossiilisista polttoaineista irtautumiselle.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa valmistui tänään yksimielinen mietintö muutoksista elintarvikemarkkinalakiin koko elintarvikemarkkinan toimivuuden parantamiseksi sekä maataloustuotteita ja elintarvikkeita myyvien tavarantoimittajien aseman vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalainen puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa iloitsee siitä, että alkutuottajan asema viimein paranee.

Perussuomalaiset näkee, että kotimaisen energiaomavaraisuuden tärkeä yksittäinen varmistaja on se, että Suomi pitää turvetuotannon kannattavana ja toimivana.

Politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa valtiovarainministeri Riikka Purra tivasi Antti Lindtmania kertomaan, mistä sosialidemokraatit ovat valmiita leikkaamaan ensi vaalikaudella. Lindtman ei juurikaan antanut suoria vastauksia, vaan puhui laveasti kasvusta, työllisyydestä ja nykyisen hallituksen päätösten perumisesta.

Hallituksen esittämän yrityslähestymiskiellon käyttöönoton tarkoituksena on taata työrauha myymälöille ja kaupoille.

Tuomioistuinten ja syyttäjien saama lisärahoitus käytetään oikeudenhoidon ruuhkien purkamiseen.

Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä ilmenevän esityksen kotihoidontuen lakkauttamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen iloitsee valtatie 9:n Kivisalmen sillan rahoituksesta. Vartiala–Riistavesi–Kuopio-välin hankkeelle on esitetty 12,6 miljoonan euron valtuutta. - Loistouutinen alueelle, Reijonen kuvailee.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostilan mielestä kotihoidontukea ei tule leikata.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa raitiotien rakentamisen kaupunkiin. Perussuomalaisten kaikki kuusi valtuutettua vastustivat hanketta, joka on samalla Turun historian suurin yksittäinen investointi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio arvostelee sosiaalidemokraattien linjaa ja syyttää demareita työn ja yrittämisen edellytysten heikentämisestä. Tavio korostaa Facebook-videollaan, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan vain työllä ja yrittämisellä.

Perussuomalaisten Sara Seppänen vaatii ansaittujen työeläkkeiden turvaamista. Hänen mukaansa takuueläkkeen rakenteessa on ongelmia, koska myös vain vähän aikaa Suomessa asuneet saavat lähes saman etuuden kuin pitkän työuran tehneet.

Kokoomusnuoret ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat juuri ottaneet hampaisiinsa sunnuntailisät, joita ne esittävät poistettavaksi Suomen lainsäädännöstä. Perussuomalainen Nuoriso vastustaa lakisääteisten sunnuntailisien poistoa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ja puolueen 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius ovat jättäneet toimenpidealoitteen vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamiseksi Suomessa.

Monenkarvaiset hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt ovat luoneet teollisuudenalan, joka elää ihmisten syyllisyydestä, empatiasta ja lahjoituksista. Rönsyilevää toimintaa perustellaan solidaarisuudella ja auttamishalulla. Kun hyvän tekemisestä tulee liiketoimintaa, kenen etua koneisto lopulta palvelee?

Työryhmä esittää kotihoidon tuen korvaamista pitemmillä vanhempainvapailla. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila vastustaa ehdotusta.

KOLUMNI | Talous on niin kuralla, että vain suostumalla EU:n liittovaltiohankkeisiin voi seuraava hallitus välttyä kovilta leikkauksilta ja veronkorotuksilta. SDP:n vaalilupaus on Suomen itsenäisyyden myyminen hetken käyttörahoista, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vieraili Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa. Suomen ja Portugalin välinen teknologia- ja teollisuuskauppa on kasvanut viime vuosina, joten vierailu oli ajankohtainen ja tärkeä suomalaisen viennin kannalta.

Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.

Perussuomalaiset on jo pidempään puhunut käänteestä Suomen taloudessa, mutta valtamedia on tähän saakka lähinnä ohittanut asian sähkeillä ja pikku-uutisilla. Tilastokeskuksen tänään vahvistaman uutisen jälkeen Taloussanomat ja Ylekin joutuivat tunnustamaan, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Taloussanomien mukaan kasvu Suomessa on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin muualla Euroopassa.