Talous

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.

Hallituksen toimet ja vallitseva taloustilanne alkavat hiljalleen näkyä Suomen vetoimassa ja työperäisten oleskelulupien hakemukset ovat laskusuunnassa. Maahanmuutto tunkee nyt esiin myös työttömyystilastoissa, sillä lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Puolueet keskustasta vasemmalle himoitsevat kaikesta huolimatta Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa.

Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset pitää vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia rehellisenä, ideologisen sosialismin sokaisemana luomuksena. Vasemmistoliitto tarjoaa työttömyyteen ratkaisuksi lisää maahanmuuttoa ja rahoittaisi vaihtoehtonsa täysin veronkorotuksilla. Samaan aikaan SDP ajaa vimmalla omia veronkorotuslinjauksiaan, jotka kohdistuvat niin suomalaisiin duunareihin kuin yrittäjiinkin. Perussuomalaiset ei suomalaista duunaria kurittavaa politiikkaa kuitenkaan hyväksy.

Eilen keskiviikkona eduskunnan oppositiopuolueet kävivät keskustelua vaihtoehtobudjeteistaan. Luettuaan budjetit läpi perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ei ole niistä ollenkaan vakuuttunut. Hänen mukaansa oppositiopuolueiden vaihtoehdot muistuttavat suurelta osin hallituksen linjaa. Vain harvat kovaan ääneen kritisoidut päätökset muuttuisivat opposition vaihtoehdoissa.

Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos varoittaa opposition vaihtoehtobudjettien ehdotuksista nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi, sillä ne johtaisivat valtaviin elinkaarikustannuksiin veronmaksajille. Esimerkiksi SDP:n ajama viidensadan kiintiöpakolaisen lisäys vuonna 2026 maksaisi tulevien vuosikymmenien aikana 350 miljoonaa euroa.

Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

SDP:n vahva luottamus sosialismiin ilmenee demarien tuoreesta vaihtoehtobudjetista, joka esittää uutta, lähes 300 miljoonan osinkosolidaarisuusveroa. Autoilijatkin joutuisivat kohtaamaan ankeita aikoja, sillä SDP haluaa perua hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin, ja demarien johtamassa Suomessa bensa maksaisi entistä enemmän.

Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) kohistaan, kun alue on karsimassa jopa satoja työntekijöitä ja suurta osaa henkilöstöetuuksista, mutta poliitikkojen palkkioihin esitetään nyt runsaita korotuksia.

Eduskunta keskustelee tänään opposition vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra moitti rankoin sanakääntein opposition vaihtoehtobudjettien tilannetajuttomuutta ja vastuuttomuutta, vaikka kiitettävääkin löytyy.

Aluehallitus on kaikessa ”viisaudessaan” päättänyt esittää jättikorotuksia poliitikkojen palkkioihin. Esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 18 000 eurosta 48 000 euroon vuodessa, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.

Omalääkärimallille on järjestynyt hallituksessa 40 miljoonan euron lisärahoitus. - Omalääkärimallin edistyminen tarkoittaa parhaimmillaan parempaa hoitoa, paremmalla tuottavuudella ja vähemmällä rahalla, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

YEL-työtulon määrittäminen herätti vilkasta mielipiteiden vaihtoa Yrittäjien paneelikeskustelussa. Perussuomalaisten Miko Bergbom pitää ongelmana sitä, ettei eläkejärjestelmää ole aikoinaan rahastoitu. Yrittäjän nostamat osingot eivät keskustelijoiden mielestä kuulu työtuloihin.

Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.

Valtionosuusuudistus on tyssännyt neuvottelijoiden neuvottomuuteen ja haluun nähdä koko Suomen etu. Uudistuksen toteutumattomuus uhkaa lisätä kuntien välisiä eroja entisestään. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tilannetta monille kunnille kohtuuttomana.

Perussuomalainen Nuoriso uudisti Kajaanin syyskokouksessaan sosiaali- ja terveyspoliittista linjaansa. Puheenjohtaja Lauri Laitinen korostaa, että veronmaksajien kustantamat sote-palvelut kuuluvat suomalaisille ja että hyvinvointialueiden rahoitus on ohjattava varsinaisiin palveluihin.

Sisäministeriön päätös myöntää 500 000 euron erillisrahoitus Lapin hyvinvointialueelle on pitkän työn tulos pelastushelikopteritoiminnan turvaamisessa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Keskustan tuoreessa talousvaihtoehdossa maahanmuuttoa hehkutetaan hivenen aiempaa himmeämmillä valoilla. Vielä viime vuonna kepu oli haalimassa Suomeen 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain, mutta tänä vuonna kepun ohjelmassa määrällisiä tavoitteita ei enää ole kirjoitettu auki.

Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit kertovat puolueiden toimintavoista ja tavoitteista enemmän kuin voisi uskoa. Tällä viikolla toimintaviirin vaihtoehtobudjeteistaan saa SDP - ja himoitun erikoistoimintaviirin voittaa keskusta, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Saksassa tingitään tuulivoimalaitosten suojarajoista paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen vauhdittamiseksi. Osavaltioille annetaan vapaat kädet rakentaa tuulimyllyjä lähes mihin tahansa. Luonnon- ja maisemansuojelusta tingitään ilmastopolitiikan eduksi. Lepakoista, linnuista ja muistakaan riskeistä ei ole enää niin väliä.

Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Perussuomalaiset on lapsiperheiden asialla ja näkee suomalaisten heikon syntyvyyden äärimmäisen huolestuttavana. Puolue painottaa, että Suomi tarvitsee enemmän lapsimyönteistä ilmapiiriä ja sitä edistävää politiikkaa. Hallitus onkin tehnyt lukuisia toimia nimenomaan lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Suomi, Kanada ja Yhdysvallat ovat julkaisseet yhteisen julkilausuman, jossa todetaan jäänmurtajayhteistyön edenneen onnistuneesti erityisesti teollisen yhteistyön osalta. - Jäänmurtajayhteistyö luo taloudellista kasvua kaikkiin kolmeen maahan ja parantaa arktista turvallisuutta, luonnehtii elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Edellisen hallituksen edustajat ovat viime aikoina väittäneet, että heidän korona-aikaan kasvattamansa valtion menot eivät kohdanneet silloisessa oppositiossa vastustusta. Tosiasiassa jo tuolloin, kriisin keskellä perussuomalaiset varoitti vasemmistohallitusta löysän rahanjaon seurauksista.