Talous

Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Espoon kaupunki on kertonut irtisanovansa noin 80 työntekijää säästöohjelmansa vuoksi. Viikkoa myöhemmin kaupungin logistiikkajohtaja päätti hankkia johtajien käyttöön 40–50 täyssähköautoa huoltoleasingilla. Hankinnan enimmäisarvo on neljä miljoonaa euroa.

Suomen ilmastopaneeli julkaisi juuri listan keinoja, joilla Suomi nollaisi päästönsä muutamassa vuodessa. Samalla keinot hävittäisivät Suomesta muun muassa maatalouden, metsätalouden sekä autoilun. Perussuomalainen Nuoriso vaatii kaikkia puolueita irtisanoutumaan Suomen ilmastopaneelin ehdotuksista, jotka toteutuessaan tuhoaisivat Suomen kilpailukyvyn.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu syyttää SDP:tä perussuomalaisten eläkelinjausten vääristelystä ja oman talousvaihtoehtonsa piilottelusta. Perussuomalaiset vaatii SDP:ltä avoimuutta tulevan vaalikauden sopeutustoimistaan sen sijaan, että puolue arvostelee muiden linjoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius syyttää SDP:tä kaksinaismoralismista polttoaineiden hinnasta käytävässä keskustelussa. SDP on vastustanut hallituksen ajamia veronalennuksia ja polttoaineveron kevennyksiä, mutta arvostellut samalla polttoaineiden korkeita hintoja. Myös kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen arvostelee SDP:tä oman sopeutusvaihtoehdon puuttumisesta.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää puolueensa uutta avausta datakeskusten sähköveron kaksinkertaistamisesta tervetulleena ja perusteltuna. Asiantuntijat pelkäävät datakeskusaallon nostavan sähkön hintaa, vaikka samalla niiden tuottama lisäarvo bruttokansantulolle on vähäinen.

Valtamedia on koohkannut pitkään punakirjaimin Euroopan äärioikeiston noususta, mutta samaan aikaan nouseva radikaalivasemmisto haastaa kapitalismin perusperiaatteita. Ranskassa vaaditaan valtionvelan mitätöintiä, Saksassa suunnitellaan asuntojen sosialisointia ja Espanjassakin sosialistihallitus on kiristänyt asuntomarkkinoiden sääntelyä. Taustalla vaikuttavat valtioiden velkaantuminen sekä kasvavat paineet koko tulonjakounionin olemassaololle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee tapaa sovitella poliittisia erimielisyyksiä lempihankkeiden budjettikirjauksilla. Hänen mukaansa veronmaksajien rahaa ei pidä käyttää puolueiden omien hankkeiden edistämiseen poliittisten kompromissien hintana. Sen sijaan Purran mukaan veronmaksajien rahoja on käytettävä huolellisesti ja vaikuttavasti.

Hyvinvointiala Halin selvityksen mukaan lähes 2 000 ikäihmistä jonotti ympärivuorokautista hoivapaikkaa kesäkuussa. Noin 800 joutui odottamaan paikkaa yli kolme kuukautta. Pisimmät odotusajat löytyivät Keski-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta.

Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri haluaa lakkauttaa kehitysyhteistyön ja saada näin aikaan 500 miljoonan euron säästöt. Meri tyrmää velkarahalla maksettavan kehitysavun ja suuntaisi rahat kotimaan tarpeisiin sen sijaan, että Suomen kipeästi tarvitsemat varat lähetetään toiselle puolelle maapalloa erilaisiin korruptiohankkeisiin. Jatkossa perussuomalaiset sallisi ainoastaan tarkkaan harkitun kriisiavun, kuten Ukrainan tukemisen.

Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra puolustaa Facebook-kirjoituksessaan tiukkaa talouslinjaansa ja muistuttaa kolmen vuoden takaisista sanoistaan. Purra tyrmää häneen opposition taholta kohdistuvan kritiikin ja painottaa, että veronmaksajien rahojen vaaliminen kuuluu jokaisen valtiovarainministerin perustehtäviin. Samalla hän syyttää oppositiota tarinoiden värittämisestä ja muistuttaa suomalaisia karusta tosiasiasta: Suomi on elänyt yli varojensa liian pitkään.

Lokakuu on kuukausista julmin ja marraskuu jo ovella. SDP on sitoutunut parlamentaariseen 8-10 miljardin “hätäjarruun” eli julkisen talouden sopeutuksiin mutta puolueen yksityiskohtaista talousohjelmaa ei näy ei kuulu. Tämänkin voisi tehdä reilummin, ainakin äänestäjää kohtaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii Suomen Ilmastopaneelin lakkauttamista mahdollisimman pian. Ilmastopaneelin uudet suositukset ovat kansanedustajan mukaan kylmää kyytiä Suomelle. - Tällaisena aikana, kun sotien vaikutus maassamme tuntuu, ei tällaisia tavoiteita tulisi hyväksyä yhtään missään, Reijonen sanoo.

Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii Suomea lopettamaan kehitysyhteistyön rahoituksen ja keräämään näin 500 miljoonan euron säästöt. Strandman painottaa, että valtio ei saa ottaa lainaa muiden maiden kehityksen rahoittamiseen samaan aikaan, kun veronmaksajien taakka kasvaa ja Suomi kohtaa rajuja säästöjä. Hänen mukaansa Suomen täytyy huolehtia ensisijaisesti omien kansalaistensa peruspalveluista, koulutuksesta ja turvallisuudesta.

Uusi Sundomin silta on ratkaiseva investointi, joka avaa tien koko Vaasan seudun teolliselle kasvulle. Sundomin silta on kasvun ja uusien verotulojen tulppa. Yhden erikoismuuntajan hinnalla kuittaisi koko tarvittavan sillan kustannuksen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää erittäin tärkeänä, että Nesteen rooli nykyisessä polttoainehätätilassa selvitetään perin pohjin. Reijonen kiittää mediaa aiheeseen syventymisestä ja arvostelee valtionyhtiötä pitkään jatkuneesta tiedon pimittämisestä sekä neuvottelukunnan toiminnan halvaannuttamisesta. Hänen mukaansa suomalaisten etu unohtui myös silloiselta Sanna Marinin hallitukselta, joka kieltäytyi helpottamasta bensiinin ja dieselin hintapaineita.

Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Perussuomalaiset esittää datakeskusten sähköverotuksen kiristämistä noin 100 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii lisäksi datakeskushankkeille kansallista strategiaa, selkeää viranomaisvastuuta ja tehokasta valvontaa.

Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Tampereen kaupunginvaltuusto hylkäsi maanantaina perussuomalaisten esityksen palauttaa kansainvälisyyssetelin käyttöönottoa koskeva aloite uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta kannatti viisi valtuutettua, ja 60 äänesti vastaan. Perussuomalaisten mielestä kaupunki ei saa asettaa ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten edelle työllistämistoimissa.

Yle uutisoi, että englannin­kielisten tutkintojen määrä on kasvanut yliopistoissa niin paljon, että joidenkin suomalaisten nuorten on jo vaikea löytää suomenkielisiä opiskelupaikkoja. Koulutusohjelmien englanninkielistämiseen kannustaa kansainvälisten opiskelijoiden yliopistoille tuoma rahoitus, jolloin yliopistot priorisoivat ulkomaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuudet suomalaisten edelle. PS-Nuoriso ja PS-Opiskelijat eivät voi hyväksyä asiaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei ole yllättynyt SDP:n nuivasta suhtautumisesta perussuomalaisten esittämiin säästöihin. Sen sijaan Purran mukaan SDP:n pitäisi kertoa, mistä se aikoo löytää vähintään kahdeksan miljardin euron säästöt ilman laajoja leikkauksia tai merkittäviä veronkorotuksia.

Vihreät nuoret esittivät, että Suomi kieltäisi uusien polttomoottoriautojen myynnin ja maahantuonnin viimeistään vuodesta 2030 alkaen. Järjestö perusteli ehdotustaan ilmastotavoitteiden saavuttamisella.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli eduskunnan suullisella kyselytunnilla SPD:n poliittisia linjauksia. Hänen mukaansa sosiaalidemokraateille kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia.

Perussuomalaiset esittää puoluetuen leikkaamista 25 prosentilla osana ensi vaalikauden säästötoimia. Puolue arvioi, että puoluetuen ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukien karsiminen toisi julkiseen talouteen yhteensä kymmenen miljoonan euron säästöt osana miljardiluokan säästöjä.

Perussuomalaiset esitteli torstaina säästölistansa, johon sisältyy esitys Opetushallituksen lakkauttamisesta. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sara Seppänen pitää esitystä tervetulleena ja tarpeellisena. Hänen mukaansa Opetushallitus on kasvanut raskaaksi hallintokoneistoksi, jonka toiminta ei ole vastannut suomalaisen koulutuksen todellisiin tarpeisiin. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kannattaa puolueen noin kymmenen miljardin euron säästöpakettia. Esityksessä on noin kahdeksan miljardia euroa suoria menosäästöjä ja miljardin verran verotoimia. Lisäksi puolue tavoittelee Sitran lakkauttamisesta noin miljardin euron kertaluonteista tuloutusta.