Talous

Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.

Maahanmuuttajat voivat Suomessa saada täyden takuueläkkeen kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Ruotsissa täysi takuueläke edellyttää 40 vuoden asumishistoriaa. Ongelma on molemmille maille yhteinen, mutta Ruotsissa ratkaisua on edes yritetty hakea.

Hallitus käynnistää Helsingin ja Kylmäkosken vankiloiden laajennukset, jotka tuovat yhteensä 180 uutta vankipaikkaa. Hallitus varautuu kasvavaan vankimäärään ja nopeuttaa rakentamista moduuliratkaisuilla.

Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne esitteli Rovaniemellä julkaistun pohjoismaisen varautumisen liikennejärjestelmästrategian, joka tähtää kriisinkestävän ja rajat ylittävän liikenneverkon vahvistamiseen. Ministerit keskustelivat strategian käytännön toteutuksesta ja sen hyödyntämisestä kansallisesti.

Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen, kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen merkittävästä panostuksesta nuorten koulutukseen ja tulevaisuuteen: hallitus ohjaa opintosetelikokeiluun seuraavien kolmen vuoden aikana 56 miljoonaa euroa. Satsaus on osa hallituksen kasvutoimia, jotta nuoret löytävät koulutus- ja työelämäsuunnan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen pitää reiluna, että jokainen maa huolehtii ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Hänen mielestään vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes puhui järkeviä todetessaan, että maahanmuuttajien eläkkeistä olisi varaa leikata.

EU säätää kiellon, jota suurin osa ei kuitenkaan noudata ja ratkaisuksi rakennetaan tukijärjestelmä, joka maksaa siitä, että joku tekee sen minkä laki jo velvoittaa, europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen manaa EU:n sääntelypolitiikkaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätöksenteosta hukkakauran torjuntaa koskien jo toisen kerran tällä kaudella. Hukkakaura (Avena fatua) on erittäin vaikeasti torjuttava vieraslaji ja nopeasti lisääntyvä yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi. Sen torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä.

Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.

Perussuomalaisten linja maaseutupolitiikassa on se, että puolue haluaa pitää Suomen kauttaaltaan asumiskelpoisena. Elävä maaseutu vaatii elämistä tukevaa politiikkaa, ja sen toteuttaminen edellyttää toimivaa perustiestöä, terveyden- ja vanhustenhuoltoa, kauppoja, kouluja ja ennen kaikkea työtä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ottaa kantaa entisen vasemmistoliiton puheenjohtajan, Telan väistyvän toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen eiliseen ulostuloon, jonka mukaan maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestä sitä tällä menolla. Seppänen muistuttaa perussuomalaisten jo pitkään sanoneen, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on totaalisen remontin tarpeessa.

Perussuomalaiset on jo pitkään ehdottanut perustuslain muuttamista ulkomaalaisten sosiaaliturvan rajaamiseksi. Myös muiden puolueiden on aika herätä tilanteen vakavuuteen, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mielestä maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on samaa mieltä ja sanoo, että järjestelmää on korjattava.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei hallitus joudu tekemään uusia mittavia säästöjä huhtikuun kehysriihessä. Täydentäviä säästöjä tarvitaan noin 400 miljoonan euron edestä - ja EU-komissiokin on tyytyväinen Suomen toimiin alijäämän pienentämiseksi. Purra korostaa MTV:n haastattelussa ostovoiman paranemista, veronalennuksia ja yhteisöveron kevennystä talouskasvun veturina – ja paljastaa olevansa valmis jatkamaan ministerinä seuraavallakin kaudella.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes myönsi HS:n haastattelussa maahanmuuttajien saavan liian helposti Kelan eläkkeitä. Oikeus takuu- ja kansaneläkkeeseen syntyy kolmen vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tukee Siimeksen linjaa.

Julkisen talouden heikko tila voidaan korjata vain menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla. Kaikki tietävät tämän, ja kaikki, poislukien vasemmaisin laita, sitoutuvat korjaamaan asian. Taloutemme pelastaminen edellyttää rajuja toimenpiteitä. Suomi muuttuu ja kasvaa omilla jaloillaan seisovaksi aikuiseksi. Tehtävä on vaikea, muttei mahdoton, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Suomeen virtasi viime vuonna yli 40 miljoonaa pikkupakettia EU:n ulkopuolelta. Kaupan liitto vaatii hallitusta ja EU:ta kiristämään verkkoalustojen vastuuta. Liitto varoittaa halpatuonnin vääristävän kilpailua, syövän verotuloja ja kiihdyttävän työpaikkojen katoamista.

Tieliikennekuolemien määrät Suomessa ovat laskeneet merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana, mutta olemme edelleen selvästi jäljessä esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa. Viime vuonna tieliikennekuolemia oli neljättä vuotta peräkkäin alle 200, mutta 189 liikennekuolemaa on silti 189 tragediaa liikaa. Tämän hallituskauden aikana hallitus ja viranomaiset ovat suhtautuneet liikenneturvallisuustyöhön aiempaa vakavammin ja lisänneet siihen panostuksia enemmän kuin aikoihin, kertoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Liikkumattomuus on perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Sen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat arvioiden mukaan yli neljä miljardia euroa.

Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittyneintä. Kuluttajille päivittäistavarakaupan keskittyneisyys merkitsee korkeampia hintoja. Tuottajille se merkitsee huonompia katteita. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa varoittaa, että Suomessa ei jatkossa ole kotimaista ruuantuotantoa eikä huoltovarmuutta, mikäli alkutuotannon jatkuvuutta ei turvata. Realismia on kuitenkin se, että kotimainen ruuantuotanto pikkuhiljaa keskittyy yhä enemmän ja ainoastaan suuret toimijat selviävät, jos kehitykseen ei puututa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin missään muualla Euroopassa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo hallituksen pyrkivän parantamaan kuljetusalan toimintaedellytyksiä, jotta kuljetusalan pyörät pyörivät sujuvasti 24/7. Jokaisen EU-vaatimuksen kohdalla mennään minimivaatimuksen mukaan, ei "EU:n mallioppilas" -linjalla, kuten edelliset hallitukset ovat tehneet.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.