Espoolainen Juha Telkkinen laittoi keväällä kerrostaloasuntonsa vuokralle netissä toimivan vuokravälityssivuston kautta. Kouvolassa sijaitseva huoneisto vuokrattiin toukokuun alusta yksinhuoltajaperheelle.
Telkkisen mukaan vuokralainen sai asuntoon Kelan asumistuen ja ensimmäinen vesimaksut sisältävä 855 euron suuruinen vuokra maksettiin suoraan Kelasta vuokranantajalle.
Kesä- ja heinäkuun vuokrat jäivät kuitenkin tulematta. Telkkisen mukaan vuokralainen oli siirtänyt asumistuen maksun itselleen.
Havaittuaan laiminlyönnit Telkkinen otti yhteyttä Kelaan ja vaati, että vuokra maksettaisiin jatkossa hänelle suoraan.
– Kela maksoi elokuun vuokran meille, Telkkinen kertoo.
Kyseessä voi olla laajempikin ilmiö
Kuukauden kuluttua Telkkinen ihmetteli jälleen syyskuun vuokran puuttumista. Hänen mukaansa vuokralainen oli huomannut asumistuen ohjautuvan vuokranantajalle ja muuttanut pois asunnosta ilmoittamatta siitä vuokranantajalle. Samalla vuokralainen oli ilmoittanut Kelaan haluavansa tuet uuteen osoitteeseen.
– Vuokrasopimusta ei ollut irtisanottu. Sain kuulla, että muuttoauto oli käynyt pihassa ja hakenut vuokralaisen tavarat.
Telkkinen epäilee, että tapauksessa saattaa olla kyse laajemmasta ilmiöstä. Häntä huolestuttavat erityisesti muuttotappioalueilla asuvat ihmiset.
– Haluan varoittaa muita yksityishenkilöitä, että kaikki vuokralaiset eivät ole liikenteessä vilpittömällä mielellä. ”Kela maksaa vuokran” on se mainoslause, jolla ansa laukeaa, hän sanoo ja jatkaa:
– On esimerkiksi perikuntia, jotka yrittävät saada asuntoja myytyä muuttotappioalueilla. Vaikean asuntomarkkinatilanteen vuoksi he saattavat päätyä vuokraamaan asunnon, hän ajattelee.
Vuokralainen esti irtisanomisilmoituksen toimittamisen
Kun Telkkinen havaitsi vuokrien laiminlyönnin, hän lähetti vuokralaiselle maksumuistutuksia.
– Tässä kesti kolme kuukautta. Meidän kohdallamme vaikeudet alkoivat kesäkuussa, ja elokuussa jätimme haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Haimme käräjäoikeudesta häätöä, sopimuksen purkua ja vahingonkorvausta.
Telkkisen mukaan haastemies yritti tavoittaa vuokralaista yli kuukauden ajan.
– Yritimme myös itse viedä irtisanomisilmoitusta todistajien kanssa, mutta vuokralainen linnoittautui oven taakse, jolloin irtisanomisen todistettavuus ei täyttynyt.
Lopulta haastemies toimitti purkuilmoituksen ja haasteen käräjäoikeuteen.
– Tilanne olisi voinut olla vielä pahempi, sillä vuokralainen olisi voinut tehdä vastineen haasteeseen. Hänen olisi tarvinnut laittaa lyhyt kirjallinen selvitys siitä, että vuokranantaja valehtelee eikä hän hyväksy haastetta.
Vuokralainen aiheutti yli 7 000 euron vahingot
Vuokralainen jätti loppusiivouksen tekemättä. Telkkisen mukaan hän rikkoi vuokrasopimusta sekä talon järjestyssääntöjä. Hän harjoitti esimerkiksi laitonta pesulatoimintaa talon pyykkituvassa ja tupakoi asunnossa. Parvekkeelta oli heitelty palavia tupakantumppeja, mikä Telkkisen mukaan aiheutti paloturvallisuusriskin.
– Naapuri kertoi minulle, että yksi tumppi oli melkein sytyttänyt tulipalon hänen parvekkeellaan.
Asunnossa oli myös koiranpentu, vaikka vuokrasopimus kielsi lemmikkieläimen pidon.
– Koiran pissa pilasi lattian laminaatit. Myös asunnon uudet tapetit menivät vaihtoon, koska niihin oli kiinnitetty teipeillä julisteita. Vastoin vuokrasopimuksen ehtoja oli asunnon seiniin myös porattu ja piirretty.
Asunnon jääkaapista löytyi puoli vuotta vanha nakkipaketti ja sähköuunista pilaantunut pitsa.
– Vuokralainen laski myös kylmää vettä heinäkuun ja elokuun helteillä ympäri vuorokauden jäähdytääkseen huoneistoa. Kulutus oli yli 30 000 litraa, joista koitui 500 euron vesilasku, joka sekin jäi maksamatta.
”Olimme siinä uskossa, että Kela maksaa vuokran”
Telkkisen mukaan vuokrasopimuksen teon yhteydessä pyydettiin vakuusvuokria, mutta niitä ei koskaan maksettu.
Telkkinen kertoo, että vuokralainen selitti vuokravakuuden puuttumista vuokrasopimustilanteessa sillä, että Kela ei myöntänyt vuokravakuutta.
– Emme vaatineet vakuuksia, kun tieto oli siitä, että Kela maksaa vuokrat. Niin luulimme. Kela maksoikin vain yhden kuukauden, jonka jälkeen vuokralainen siirsi tuen itselleen. Tässä tämä huijauksen ydin on, Telkkinen sanoo.
Kela teki viime vuonna 130 tutkintapyyntöä
Suomen Uutiset pyysi kommentteja tapaukseen liittyen Kelan viestinnästä. Esitimme kommentointipyynnössä vuokranantajan kuvaaman tilanteen. Lisäksi kysyimme, millä keinoilla asumistuen väärinkäytöksiin voidaan Kelassa puuttua. Kelan viestinnästä kerrotaan, että kommentointipyyntöön vastasivat useat asiantuntijat.
– Kela ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen vaan voi kommentoida etuuksien maksamista ja muita menettelyitä ainoastaan yleisellä tasolla. Kelassa ei tilastoida tehtyjä rikosilmoituksia kuvatulla tarkkuudella. Väärinkäyttöepäilyksistä voi olla yhteydessä Kelaan esimerkiksi puhelimitse.
Kelan tekemät tutkintapyynnöt etuuksittain -taulukko kertoo, että vuonna 2024 asumistuen tutkintapyyntöjä tehtiin 130.
Kelasta täsmennetään, että kyse on yleistä asumistukea koskevista tutkintapyynnöistä. Asumistukia on kaksi: eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki. Lisäksi on erikseen toimeentulotuen asumismenot.
Kelalla ei ole toimivaltaa puuttua
Jos vuokralainen ei irtisano edellistä asuntoaan, hänellä on edelleen vuokranmaksuvelvollisuus tähänkin asuntoon, mutta tällä ei ole vaikutusta Kelan myöntämään asumistukeen. Yleisen asumistuen tarkistusten yhteydessä ei voida havaita eikä puuttua vuokralaisen aiheuttamiin vahinkoihin tai mahdolliseen edellisen asunnon irtisanomisen tai vuokranmaksun laiminlyöntiin. Vuokrasuhteeseen liittyvät asiat ovat yleisesti ottaen vuokralaisen ja vuokranantajan välisiä asioita, joihin Kelalla ei ole toimivaltaa puuttua.
– Vuokranantajan tulee siis näissä tilanteissa ensisijaisesti keskustella vuokralaisen kanssa tai selvittää, mitä muita keinoja hänellä näissä tilanteissa olisi mahdollista käyttää. Kelan toimeenpaneman yleisestä asumistuesta annetun lain näkökulmasta asumistuki ei ohjaudu väärään osoitteeseen eikä asumistukea siis käytetä väärin, jos yleistä asumistukea maksetaan siihen asuntoon, johon asiakkaalla on voimassaoleva vuokrasopimus ja jossa hän tosiasiallisesti asuu, Kelasta kerrotaan.
– Lisäksi on hyvä huomata, että yleinen asumistuki ei koskaan kata koko vuokraa, vaan yleisen asumistuen määrä voi olla enintään 70 % huomioon otettavista asumismenoista. Huomioon otettavien asumismenojen määrää rajoittavat lisäksi enimmäisasumismenot. Vuokranantajalle maksettava yleisen asumistuen määrä ei siis koskaan ole täyden vuokran suuruinen.
– Vuokralainen voi kuitenkin mahdollisesti saada samaan aikaan toimeentulotukea, ja jos asumismenojen osuus toimeentulotuesta maksetaan suoraan vuokranantajalle, voivat yleisen asumistuen ja toimeentulotuen suoritukset yhteensä muodostaa koko vuokran määrän.
Vuokravakuus osana perustoimeentulotukea
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Hakijalla voi olla oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä muista tuloistaan tai varoistaan.
– Osana perustoimeentulotukea voidaan myöntää maksusitoumus vuokravakuuteen, jos muutto on perusteltu. Vuokravakuudesta voidaan korvata vuokranantajalle maksamattomat vuokrat, maksamattomat vesimaksut, autopaikkamaksut ja saunamaksut, jos maksut on mainittu vuokrasopimuksessa.
– Vuokravakuus voi kattaa myös sen, jos vuokralainen on irtisanonut määräaikaisen vuokrasopimuksen ennen määräaikaa tai irtisanonut toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen ennen vuokrasopimuksessa sovittua ensimmäistä mahdollista irtisanomisajankohtaa.
– Vuokravakuus voi kattaa lisäksi vuokrasopimuksen purkamisesta aiheutuneen vahingon.
Vuokravakuus voi korvata lisäksi vahingot, jotka vuokralainen tai huoneistossa vuokralaisen luvalla oleskellut henkilö on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut huoneistolle.
Sen piiriin voivat kuulua myös loppusiivouskulut, lukkojen sarjoitus sekä häädöstä aiheutuneet viranomaiskulut, joita ovat oikeudenkäyntimaksu ja häädön täytäntöönpanomaksu ulosotossa.
Toimeentulotuesta annettu laki muuttuu
Kelan mukaan asumismenoihin myönnetty perustoimeentulotuki voidaan maksaa vuokranantajalle, jos vuokralainen on antanut Kelalle valtuutuksen. Vuokralainen voi antaa valtuutuksen hakemuksessaan tai erikseen.
– Tuki voidaan maksaa vuokranantajalle myös, jos vuokralainen on jättänyt nykyisessä tai aiemmassa vuokrasuhteessaan vuokran maksamatta kokonaan tai osittain yhden kuukauden ajalta.
Toimeentulotuesta annettua lakia ollaan muuttamassa, ja jos laki vahvistetaan, niin perustoimeentulotuen maksamiseen on tulossa muutoksia 1.2.2026 alkaen. Laki muuttuisi niin, että perustoimeentulotuen osuus asunnon vuokrasta maksetaan kuitenkin aina suoraan vuokranantajalle, jos asunnon vuokravakuus on myönnetty osana Kansaneläkelaitoksen myöntämää perustoimeentulotukea.
Ulosottomies neuvoo: Näin vuokranantaja voi vähentää riskejä
Suomen Uutiset pyysi asiasta kommentteja myös ulosottoviranomaiselta.
Ulosottolaitoksen Vantaan toimipaikan kihlakunnanvouti Santtu Meller selventää haastattelun aluksi, että Suomen oikeusjärjestelmässä tuomiovalta ja täytäntöönpanovalta on erotettu toisistaan.
– Häätöprosessissa ulosottomies voi ryhtyä täytäntöönpanotoimiin eli varsinaisiin häätötoimenpiteisiin vasta sen jälkeen, kun käräjäoikeus on antanut ulosottoperusteen eli häätötuomion. Häätötuomion täytäntöönpano ulosotossa kestää yleensä noin 4–6 viikkoa, josta ajasta lakisääteistä muuttoaikaa on noin 2–3 viikkoa.
Mellerin mukaan ulosottolaitoksen häätöprosessit etenevät ajallaan eikä viiveitä juuri synny.
– Ne viiveet, jotka meidän työpöydällämme näkyvät, johtuvat yleensä lainsäädännöstä. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten lasten takia.
– Vuokranantajalla on mahdollisuus vaikuttaa vuokralaisen valintaan tarkastamalla vuokralaisehdokkaiden taustatiedot. Ulosotosta voi tilata todistuksen, josta käy ilmi henkilön tai yrityksen ulosottotiedot. Mikäli ulosottorekisterissä ei ole merkintöjä, annetaan myös siitä todistus, Meller sanoo.
Riittävän vuokravakuuden pyytäminen oleellista
Todistuksen voi tilata ulosoton sähköisestä asiointipalvelusta, ja sen hinta on kuusi euroa. Todistuspyyntöön tarvitaan selvitettävän henkilötunnus.
– Vuokranantaja voi jo vuokrailmoituksessa edellyttää vuokralaiskokelaalta todistusta ulosottorekisteristä.
Meller korostaa myös vuokralaisen haastattelun merkitystä luotettavuuden arvioinnissa.
– Riittävän vuokravakuuden pyytäminen vuokralaiselta on myös oleellista.
Lopuksi Meller kertoo havainneensa uudenlaisen väärinkäytösmallin.
– Olen pannut merkille, että nyt kun vuokra-asuntoja on enemmän tarjolla ja kilpailu vuokralaisista on markkinoilla kiristynyt, sama henkilö on voinut vuokrata useita asuntoja omiin nimiinsä, jälleenvuokrata ne eteenpäin ja jättää alkuperäiset vuokrat maksamatta vuokranantajalle. Tällaisia tapauksia on tullut tietooni useampia, hän päättää.
