

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kempele nöyryyttää etäopiskelevien koululaisten perheitä: Kouluruokaa saa vain sosiaalitoimiston kautta
Kempeleen koululaisten perheille on lähetetty Wilma-viesti, jonka mukaan ruuan saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana.
Suomen hallitus on koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi päättänyt jatkaa rajoitustoimia ainakin 13. toukokuuta saakka. Osana rajoituksia koulut pysyvät kiinni, ja koululaiset opiskelevat kotona. Samalla monissa kunnissa ja kaupungeissa on ryhdytty pohtimaan, miten etäopetuksessa oleville lapsille voidaan tarjota kouluruoka.
Opetusministeri Li Anderssonin linjauksen mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta ruokailun järjestämiseen, kun lapset opiskelevat kotona. Anderssonin mukaan koulut voivat kuitenkin halutessaan järjestää kouluruokailua myös etäopetuksessa oleville. Monissa kunnissa tilanne on erittäin epäselvä ja käytännöt vaihtelevat suuresti.
Kouluaterian saa vain perustellusta syystä
Kempeleen kunnassa aloitetaan tarveharkintaan perustuen perusopetusikäisten etäopiskelussa olevien koululaisten ruokailun järjestäminen tiistaina 7. huhtikuuta. Kempeleessä kouluateria on jatkossa tarkoitettu vain perheille, joille aterian puuttuminen on taloudellisesti tai muusta syystä vahvasti perusteltavissa.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan Kempeleen kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläinen on tiistaina Wilma-oppilashallintojärjestelmässä ilmoittanut koululaisten perheille, että etäopiskelussa opiskelevat oppilaat saavat kouluruokaa vain sosiaalitoimiston kautta.
Wilmassa jaetun ohjeen mukaan aterian saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana. Ohjeistuksen mukaan huoltajan tulee ilmoittaa myös, mikäli hän haluaa peruuttaa kouluaterian hakemisen.
Kempeleen kouluateria jaetaan jäähdytettynä ja annospakkaukseen pakattuna. Ateria sisältää pääruoan sekä mahdollisuuksien mukaan välipalakeksejä ja hedelmiä.
Miksi sosiaalitoimisto on vedetty mukaan?
Normaalioloissa ateria kuuluu kaikille koululaisille. Perusopetuslain mukaan maksuton ateria on annettava jokaisena työpäivänä. Vaikka Suomi on tällä hetkellä poikkeustilassa, Kempeleen menettelyn voi nähdä koululaisten perheitä vahvasti eriarvoistavana – jopa nöyryyttävänä.
Monissa perheissä kouluruualle voi edelleen olla tarvetta esimerkiksi huoltajien työkiireiden takia. On kuitenkin hankalaa ymmärtää, mistä syystä kouluruuan saadakseen oppilaan huoltajan olisi ensin ilmoittauduttava sosiaalitoimistossa, kun sama järjestely olisi ollut hoidettavissa myös vaivattomammin koulun kautta.
Useissa muissa kunnissa on mahdollisuus tilata ja noutaa ruokaa etäkoululaisille huomattavasti kevyemmällä menettelyllä Esimerkiksi Sipoossa kouluruokaa voi tilata yksinkertaisesti Wilman kautta, jolloin ruoka on jokaisen noudettavissa etukäteen ilmoitettuina noutoaikoina. Lisäksi Sipoo tarjoaa etäopetukseen osallistuville mahdollisuuden myös käydä ruokailemassa koulun tiloissa.
Kempeleen perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Hämäläinen toteaa, että kouluruokailun hakujärjestely perustuu kunnanhallituksen päätökseen.
– Kyllä se kieltämättä on erikoinen järjestely, että ruokaa pitää hakea sosiaalitoimiston kautta, vaikka kyse onkin teknisestä seikasta. Käsitykseni mukaan jokainen sen ruuan silti edelleen saa ilmoituksella. Mutta kyllä ruuan saamiseen olisi pitänyt riittää pelkkä ilmoitus koululle.
Aterian saaminen ei voi perustua tarveharkintaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne painotti aiemmin tänään, että kouluaterian saanti ei voi olla riippuvainen oppilaan tai hänen perheensä taustasta tai asemasta eikä perustua tarveharkintaan. Ranne vertaa kuntien vaihtelevia käytäntöjä ”villin lännen meininkiin.”
– Aterioinnin järjestämistavat vaihtelevat hurjasti eri kuntien välillä, saaden myös epäasiallisia ja jopa laittomia piirteitä. Joissakin kunnissa aterioita ei järjestetä lainkaan, joissakin annetaan ateriaseteleitä tai lahjakortteja kauppaan. Joissakin kunnissa ateriat toimitetaan koteihin, joissakin järjestetään keskitettyjä noutopisteitä, Ranne sanoo.
Hän on jättänyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille. Peruskoulun etäoppilaiden maksuton ateria on järjestettävä mahdollisimman yhtenäisesti ja helposti saavutettavasti niin, että yhdenvertaisuuslain vaatimukset täyttyvät, aterian saantia ei rajata laittomin tai epäasiallisin perustein, eikä oppilaita ja heidän perheitään leimata tai kyykytetä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalitoimisto etäopetus kouluruoka oppilaat Kempele Tarveharkinta Lulu Ranne Li Andersson perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä

Perussuomalaiset: Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin

Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.