Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Telakoiden jättitilaukset merkki suhdanteen kääntymisestä –  tuhansia uusia työpaikkoja

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Kempele

Kempeleen koululaisten perheille on lähetetty Wilma-viesti, jonka mukaan ruuan saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana.
Suomen hallitus on koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi päättänyt jatkaa rajoitustoimia ainakin 13. toukokuuta saakka. Osana rajoituksia koulut pysyvät kiinni, ja koululaiset opiskelevat kotona. Samalla monissa kunnissa ja kaupungeissa on ryhdytty pohtimaan, miten etäopetuksessa oleville lapsille voidaan tarjota kouluruoka.
Opetusministeri Li Anderssonin linjauksen mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta ruokailun järjestämiseen, kun lapset opiskelevat kotona. Anderssonin mukaan koulut voivat kuitenkin halutessaan järjestää kouluruokailua myös etäopetuksessa oleville. Monissa kunnissa tilanne on erittäin epäselvä ja käytännöt vaihtelevat suuresti.
Kouluaterian saa vain perustellusta syystä
Kempeleen kunnassa aloitetaan tarveharkintaan perustuen perusopetusikäisten etäopiskelussa olevien koululaisten ruokailun järjestäminen tiistaina 7. huhtikuuta. Kempeleessä kouluateria on jatkossa tarkoitettu vain perheille, joille aterian puuttuminen on taloudellisesti tai muusta syystä vahvasti perusteltavissa.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan Kempeleen kunnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Marja-Leena Meriläinen on tiistaina Wilma-oppilashallintojärjestelmässä ilmoittanut koululaisten perheille, että etäopiskelussa opiskelevat oppilaat saavat kouluruokaa vain sosiaalitoimiston kautta.
Wilmassa jaetun ohjeen mukaan aterian saaminen edellyttää sitä, että oppilaan huoltaja ilmoittaa kouluaterian tarpeen puhelimitse kunnan sosiaalitoimistoon maanantaista perjantaihin kello 9-15 välisenä aikana. Ohjeistuksen mukaan huoltajan tulee ilmoittaa myös, mikäli hän haluaa peruuttaa kouluaterian hakemisen.
Kempeleen kouluateria jaetaan jäähdytettynä ja annospakkaukseen pakattuna. Ateria sisältää pääruoan sekä mahdollisuuksien mukaan välipalakeksejä ja hedelmiä.
Miksi sosiaalitoimisto on vedetty mukaan?
Normaalioloissa ateria kuuluu kaikille koululaisille. Perusopetuslain mukaan maksuton ateria on annettava jokaisena työpäivänä. Vaikka Suomi on tällä hetkellä poikkeustilassa, Kempeleen menettelyn voi nähdä koululaisten perheitä vahvasti eriarvoistavana – jopa nöyryyttävänä.
Monissa perheissä kouluruualle voi edelleen olla tarvetta esimerkiksi huoltajien työkiireiden takia. On kuitenkin hankalaa ymmärtää, mistä syystä kouluruuan saadakseen oppilaan huoltajan olisi ensin ilmoittauduttava sosiaalitoimistossa, kun sama järjestely olisi ollut hoidettavissa myös vaivattomammin koulun kautta.
Useissa muissa kunnissa on mahdollisuus tilata ja noutaa ruokaa etäkoululaisille huomattavasti kevyemmällä menettelyllä Esimerkiksi Sipoossa kouluruokaa voi tilata yksinkertaisesti Wilman kautta, jolloin ruoka on jokaisen noudettavissa etukäteen ilmoitettuina noutoaikoina. Lisäksi Sipoo tarjoaa etäopetukseen osallistuville mahdollisuuden myös käydä ruokailemassa koulun tiloissa.
Kempeleen perussuomalainen kunnanvaltuutettu Arto Hämäläinen toteaa, että kouluruokailun hakujärjestely perustuu kunnanhallituksen päätökseen.
&#8211; Kyllä se kieltämättä on erikoinen järjestely, että ruokaa pitää hakea sosiaalitoimiston kautta, vaikka kyse onkin teknisestä seikasta. Käsitykseni mukaan jokainen sen ruuan silti edelleen saa ilmoituksella. Mutta kyllä ruuan saamiseen olisi pitänyt riittää pelkkä ilmoitus koululle.
Aterian saaminen ei voi perustua tarveharkintaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne painotti aiemmin tänään, että kouluaterian saanti ei voi olla riippuvainen oppilaan tai hänen perheensä taustasta tai asemasta eikä perustua tarveharkintaan. Ranne vertaa kuntien vaihtelevia käytäntöjä ”villin lännen meininkiin.”
&#8211; Aterioinnin järjestämistavat vaihtelevat hurjasti eri kuntien välillä, saaden myös epäasiallisia ja jopa laittomia piirteitä. Joissakin kunnissa aterioita ei järjestetä lainkaan, joissakin annetaan ateriaseteleitä tai lahjakortteja kauppaan. Joissakin kunnissa ateriat toimitetaan koteihin, joissakin järjestetään keskitettyjä noutopisteitä, Ranne sanoo.
Hän on jättänyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille. Peruskoulun etäoppilaiden maksuton ateria on järjestettävä mahdollisimman yhtenäisesti ja helposti saavutettavasti niin, että yhdenvertaisuuslain vaatimukset täyttyvät, aterian saantia ei rajata laittomin tai epäasiallisin perustein, eikä oppilaita ja heidän perheitään leimata tai kyykytetä.

Kempele nöyryyttää etäopiskelevien koululaisten perheitä: Kouluruokaa saa vain sosiaalitoimiston kautta

Yhä useammat ihmiset työskentelevät muodollisesti itsenäisinä yrittäjinä, mutta jos suurin osa yrittäjän töistä tulee yhdeltä ainoalta toimeksiantajalta, hänen asemansa on hyvin heikko. Työsuhdeturvaa ei ole, vaan sopimus voidaan irtosanoa lyhyellä varoitusajalla ja syytä kertomatta.

Kempeleläinen Arto Hämäläinen on rekkamies ja yrittäjä henkeen ja vereen &#8211; jo kolmannessa sukupolvessa. Rekkahommat tuntuivat luontevilta, eikä Arto ikinä mitään muuta elämänuraa harkinnutkaan, vaan meni suoraan armeijasta isänsä &#8221;rengiksi&#8221; auton rattiin. Isän jäätyä eläkkeelle Arto jatkoi yrityksen toimintaa. Viimeiset 15 vuotta hän on ollut sopimusautoilijana isossa oululaisessa kuljetusliikkeessä, jolle jo hänen isänsä aikoinaan teki töitä.
<blockquote>&#8221;Meidän intressit eivät enää kohtaa, ja onhan sinulla ollut jotain Suomen lippujakin auton tuulilasilla.&#8221;</blockquote>
Pohjoisen tiet ovat tulleet tutuiksi. Arto kertoo ajaneensa varmaankin 10 miljoonaa kilometriä uransa aikana.
&#8211; Pidän itseäni aika hyvänä tässä hommassa, Arto sanoo.
Rekan etuikkunalle ilmestyi Suomen lippu vuoden 2015 tienoilla, kun Arto innostui politiikasta, ja se tulee liehumaan siellä jatkossakin. Mies ei ole myöskään Facebookissa sanojaan säästellyt puolustaessaan Suomen vapautta ja itsenäisyyttä. Tämä vakaumus vei hänet vuoden 2017 vaaleissa Kempeleen valtuustoon, jossa Arto Hämäläinen on yksi perussuomalaisten kolmesta valtuutetusta. Lähes puolet 39 kunnanvaltuutetusta on keskustalaisia, sillä pääministeri Juha Sipilän kotipaikkanakin tunnettu Kempele on keskustan ja lestadiolaisten vankkaa tukialuetta.
<h4>Toiko Suomen lippu potkut?</h4>
Aina ei isänmaallisesta vakaumuksesta kuitenkaan ole ollut hyötyä. Arto Hämäläisen jo 15 vuotta kestänyt sopimus oululaisen kuljetusliikkeen kanssa sanottiin irti toukokuun alussa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Ajot loppuivat heinäkuun lopussa ja nyt mies on tyhjän päällä, koska hänen kommandiittiyhtiönsä työt koostuivat yksinomaan kyseisen kuljetusliikkeen toimeksiannoista.
Kuljetusalalla sopimukset laaditaan yleisesti siten, että omalla autollaan alihankkijana ajava sopimusautoilija pystyy kuolettamaan ajokalustonsa noin viiden vuoden välein. Lisäksi työstä pitäisi jäädä jonkinlainen pieni palkkakin kuljettajalle. Sopimuksen irtisanominen osui Arto Hämäläiselle pahaan rakoon, sillä hän vaihtoi autoa viimeksi kaksi vuotta sitten. Autosta jäi vielä 110 000 euroa velkaa töiden loputtua.
Uusia ajoja on lähiseudulta vaikea löytää. Ruotsista löytyisi töitä, mutta perhesyistä Arto ei halua lähteä pitkiksi ajoiksi ulkomaanajoon. Ajan viettäminen lasten kanssa on perheenisälle tärkeää.
<blockquote>&#8221;Uran voitte minulta viedä, mutta lipustani en voi luopua.&#8221;</blockquote>
Arto kokee, että hänen poliittinen vakaumuksensa vaikutti kuljetusliikkeen päätökseen irtisanoa hänen sopimuksensa.
Mitään syytä sopimuksen irtisanomiselle ei tietenkään tarvitse kertoa, sillä juridisesti kyse on kahden yrityksen välisestä sopimuksesta, vaikka alihankkijana toimiva sopimusautoilija onkin selvästi heikommassa asemassa kuljetusliikkeeseen nähden. Arto oli kuitenkin sitä mieltä, että olisi inhimillistä ja kohtuullista kertoa syy irtisanomiseen näin pitkän yhteisen polun jälkeen.
Pitkään tingattuaan Arto sai kuljetusliikkeen johtoportaan edustajalta vastauksen:
&#8211; Meidän intressit eivät enää kohtaa, ja onhan sinulla ollut jotain Suomen lippujakin auton tuulilasilla, Arto kertoo kuljetusliikkeen edustajan sanoneen.
Niinpä Arto vei viimeisen työpäivän kunniaksi työkavereilleen ja johtajille Suomen lipulla koristetun kakun pitkän yhteisen taipaleen muistoksi.
&#8211; Uran voitte minulta viedä, mutta lipustani en voi luopua, Arto sanoo.
<h4>Kuljetusliikkeen edustaja kiistää</h4>
Hyvän journalistisen tavan mukaisesti Suomen Uutiset otti yhteyttä kyseiseen kuljetusliikkeen johtoportaan edustajaan, joka kertoo viitanneensa &#8221;yhteisillä intresseillä&#8221; siihen, että Hämäläisen työstä olisi tullut asiakkailta negatiivista laatupalautetta.
Kuljetusliikkeen mukaan sopimuksen irtisanomisen taustalla olivat yksinomaan laadulliset asiat, ja samalla päivämäärällä irtisanottiin muidenkin sopimuskuljettajien sopimuksia. Kuljetusliikkeellä ei ole mitään poliittisia sitoumuksia ja kaikki saavat olla mitä mieltä haluavat.
Erityisen tiukasti kuljetusliikkeen edustaja kiistää puhuneensa Suomen lipusta yhtään mitään. Hän ymmärtää, että tyhjän päälle jääneen Hämäläisen tilanne on heikko, mutta kuljetusliikkeen mukaan kyse on alihankkijan &#8221;omasta riskienhallinnasta&#8221;.
Alihankkijan näkökulmasta asia on toisin. Arto Hämäläinen sanoo, että sopimusautoilijan ei ole mahdollista ajaa muille toimeksiantajille. Ei edes toisella autolla, koska kuljetusliike pitää sitä &#8221;kilpailuna&#8221; ja riskinä heille. Hämäläinen omistaa vain rekan vetoauton eli &#8221;nupin&#8221;, mutta kontit ja perävaunut ovat olleet oululaisen kuljetusliikkeen.
Arto Hämäläisen mukaan kielteistä palautetta on tullut vain oman terminaalin toiselta työnjohtajalta liiasta oma-aloitteellisuudesta, mutta asiakkaat ovat pitäneet hänestä. Varmemmaksi vakuudeksi Hämäläinen esittelee erään suuren asiakkaan kuljetusliikkeelle lähettämää sähköpostiviestiä, jossa asiakas kehui Arton toimintaa ja toivoi, että Arton sopimus jatkuisi normaalisti.
Kuljetusliikkeen version uskottavuutta heikentää myös se, että asiakasreklamaatiot tulivat esille irtisanomisen syynä vasta siinä vaiheessa, kun Suomen Uutisten toimittaja soitti kuljetusliikkeen edustajalle kysyen Suomen lipusta. Sitä ennen Arto Hämäläiselle ei oltu koskaan kerrottu asiakkailta tulleesta huonosta palautteesta yhtään mitään.
Yleisesti luulisi, että negatiivinen asiakaspalaute otettaisiin puheeksi työntekijän kanssa mahdollisimman pian.
&#8211; Reklamaatiot tulivat puheeksi tämän jutun tekemisen yhteydessä ensimmäistä kertaa&#8230; ja viimeistä, Arto kertoo.
Kuultuaan toimittajalta kuljetusliikkeen uusimman version irtisanomisen syistä Hämäläinen otti yhteyttä kuljetusliikkeeseen pyytäen kopioita väitetyistä asiakasreklamaatioista.
&#8211; Haluan olla paras alallani ja kehittyä kuljettajana, tulevaisuuteni kannalta on tärkeää kertoa missä olen mennyt metsään, Arto perustelee.
Kuljetusliike ei ole suostunut näyttämään asiakasreklamaatioita, eikä Arto usko sellaisia olevan olemassakaan.
<h4>Sopimuskuljettajan asema on heikko</h4>
Irtisanomisen perimmäisten syiden osalta vallitsee perinteinen &#8221;sana sanaa vastaan&#8221; -tilanne. Puhelinkeskustelusta ei ole äänitettä. Arto uskoo, että hänen avoin isänmaallisuutensa ja poliittinen aktiivisuutensa Suomen itsenäisyyden ja oman valuutan puolesta on ollut asia, jota on jo pitkään katsottu karsaasti kuljetusliikkeen johtoportaassa.
Joka tapauksessa tosiasia on se, että ison kuljetusliikkeen alihankkijana toimivan sopimuskuljettajan asema on erittäin heikko. Kaikki kaluston hankintaan ja ylläpitämiseen liittyvät riskit ja kustannukset on ulkoistettu alihankkijalle. Ja kalusto ei ole halpaa. Samalla alihankkija on erittäin sidottu kuljetusliikkeeseen, ja työskentely muille toimeksiantajille on käytännössä mahdotonta.
Jos kyseessä olisi ollut normaali työsopimus, irtisanomisaika olisi ollut 15 vuoden jälkeen 6 kuukautta, ja irtisanomiselle olisi pitänyt antaa kunnollinen peruste. Mutta yrittäjällä ei ole työsuhdeturvaa, eikä myöskään työttömyysturvaa, jos ei ole erikseen maksanut yrittäjien työttömyyskassaan. Yleisen työttömyysturvan saamiseksi yrityksen toiminta pitäisi lopettaa kokonaan ja kalusto myydä. Tilannetta pahentaa se, että verottajakin haluaa koko ajan omansa, ja ennakkoverot on määrätty aiempien vuosien tulojen perusteella.
<h4>Miten tästä eteenpäin?</h4>
Arto Hämäläinen ei kuitenkaan aio lannistua ja lopettaa yrittämistä. Päinvastoin, hän aikoo ottaa lisää velkaa: ostoslistalla on oma perävaunu ja kontti sen päälle.
Arto on lähdössä myös ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin, jos vain perussuomalaisten listoille mahtuu. Hänen vaaliteemansa liittyvät Suomen itsenäisyyteen, pieniin yksiköihin, omavaraisuuteen ja yrittäjyyteen.
&#8211; Kansallisaarteet täytyy pitää tässä maassa eikä kanadalaisilla, Arto sanoo kaivostoimintaan viitaten.
SUOMEN UUTISET

Isänmaallinen rekkamies jäi vaille työsuhdeturvaa – ”Onhan sinulla ollut jotain Suomen lippujakin auton tuulilasilla”