Vesa Moilanen
Italian pankit ovat olleet kovassa myllerryksessä kuluvana vuonna. Vuoden alusta markkinat huolestuivat italialaispankkien suuresta tuottamattomien luottojen määrästä. EU:n uudet sijoittavastuusäännöt astuivat tuolloin voimaan. Toisen kerran markkinat alkoivat hermoilla, kun britit äänestivät itsensä kansanäänestyksessä pois EU:sta.
Italialaispankkien ongelmaluottojen määrä on noin 360 miljardia euroa. Ongelma ei ole uusi, mutta maa ei ole puuttunut tähän valtavaan ongelmaan riittävän nopeasti. Vuoden alusta voimaan astuneet uudet säännöt eivät salli enää veronmaksajien rahojen käyttöä pankkien pääomituksessa, ellei sijoittajia aseteta samalla tappioiden kattajiksi.
Italian keskuspankin johtaja Ignazio Visco on todennut, ettei valtion apua voi sulkea pois.
Yhdysvaltalaispankki JP Morganin mukaan italialaispankkien pääomavaje voi nousta jopa 40 miljardiin euroon. Italialaiset finanssiyritykset kasasivat noin viiden miljardin euron Atlas-pääomitusrahaston. Rahaston idea oli saada isot pankit turvaamaan pienten pankkien epävarmuudet. Rahasto osoittautui kuitenkin liian pieneksi.
Valokeilassa on ollut erityisesti maailman vanhimmaksi pankiksi nimetty Banca Monte dei Paschi di Siena. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan ongelma on kuitenkin Italiassa laajempi.
Vaadittu sijoittajavastuu on kuitenkin poliittisesti vaikea pala nieltäväksi. Sosialidemokraateilla on tiiviit kytkökset Monte dei Paschiin. Demokraattipuoluetta edustavan pääministeri Matteo Renzin tulisi määrätä lukuisia piensijoittajia vastaanottamaan tappioita, mutta hän on tähän haluton. Omat äänestäjät voisivat maksaa potut pottuina esimerkiksi myöhemmin tänä vuonna järjestettävässä kansanäänestyksessa, jossa äänestetään perustavanlaatuisista muutoksista maan poliittiseen järjestelmään. Renzi ottaisikin mieluummin tappiot valtion kontolle.
Renzin oljenkortena voi toimia Euroopan keskuspankin tekemä pankkien rasitustesti. Testin tulokset on määrä julkaista heinäkuun lopussa. Mikäli rasitustesteissä ilmenee pääoma-aukkoja, ne voitaisiin pääomittaa ennakkoon veronmaksajien kukkaroista.
Italialaispankkien korostuvat EKP:n rahapolitiikan vuoksi. EKP pitää ennätysmatalaa korkotasoa, mikä on vaikeuttanut eurooppalaispankkien tuloksen tekoa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
