Keski-Suomessa kuohuu. Keski-Suomen hyvinvointialueen keskusta- ja demarijohtoinen hallitus on esittämässä uudelle aluejohtajalle ökypalkkaa. Keski-Suomen aluehallitus käsittelee tiistaina 31. maaliskuuta hyvinvointialuejohtajaksi valitun Piia Vuorelan johtajasopimusta.
Tämä tapahtuu samalla kun Keski-Suomen hyvinvointialue valitti hiljattain valtion lisärahoituksen puutteesta, jonka hallitus tyrmäsi.
Vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimon mukaan päätös oli odotettu, mutta viesti oli kova, koska nykyrahoitus ei riitä ja lakisääteiset palvelut ovat vaarassa.
Silti samaan aikaan alueella esitetään uutta johtajasopimusta, jossa tuoreelle hyvinvointialuejohtajalle ollaan tarjoamassa jopa 16 500 euron kuukausipalkkaa.
Perussuomalaisten jyväskyläläinen kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tilannetta kestämättömänä.
– Hyvinvointialueiden ylimmän johdon palkkataso on karannut yhteiskunnallisesta oikeustajusta ja vääristää julkisen sektorin palkkarakennetta. Palkkakatto on asetettava, Garedew sanoo.
Hän on aiemminkin esittänyt hyvinvointialuejohdon palkkojen ja etujen leikkaamista.
Hoitajista pula – rahaa johdolle löytyy
Keski-Suomen hyvinvointialue työllistää yli 12 600 ihmistä, mutta säästöjä haetaan henkilöstöstä ja palveluverkosta. Terveysasemia suljetaan ja työntekijöitä lomautetaan.
Uuden johtajan 16 500 euron kuukausipalkka tarkoittaa lähes 200 000 euroa vuodessa.
– Hyvinvointialueet kamppailevat alijäämien, palveluiden karsimisen ja henkilöstön irtisanomisten kanssa. Yhden huippujohtajan vuosipalkalla voitaisiin palkata noin kymmenen hoitajaa, Garedew muistuttaa.
Tilanne näkyy myös kansalaisten keskuudessa. Yksi Garedewin johdon palkkaukseen liittyvään Facebook-päivitykseen kommentoinut kirjoittaja tiivistää tilanteen:
– Ne sairaat, jotka eivät saa hoitoa tai joiden luokse ei ehditä pitkien välimatkojen takia, maksavat tämän palkan, kun omasta kunnasta on jouduttu lopettamaan terveyspalvelut säästösyistä.
Keskusta, SDP ja kokoomus vastuussa
Hyvinvointialueiden palkoista päätetään alueilla. Keski-Suomessa päätösvalta on aluehallituksella, jossa enemmistö on keskustalla ja SDP:llä sekä kokoomuksella.
Perussuomalaiset ovat arvostelleet linjaa, mutta ovat vähemmistössä.
– Palkkakatto on asetettava, jotta verovarat ohjautuvat hoivaan eikä hallintoon, Garedew vaatii.
Aluehallituksen keskustalainen puheenjohtaja Jani Ylälehto perustelee uuden johtajan palkkatasoa sillä, että se noudattaa aiemman johtajan linjaa.
Myös muiden hyvinvointialueiden hallinto on kasvanut edellisen demarijohtoisen hallituksen ja sen silloisen apupuolue keskustan lähtöön laukaisemana.
– Hyvinvointialueille on luotu yli 600 johtajavirkaa. Palkkakatto ja johtajiston karsiminen palauttaisivat uskoa järjestelmään, Garedew sanoo.
Myös Kauppalehti on uutisoinut julkisen sektorin paisumisesta ja sen kustannuksista.
– Palkkakaton asettaminen olisi selkeä viesti siitä, että hyvinvointialueiden ensisijainen tehtävä on tuottaa hoivaa ja turvaa kansalaisille – ei olla johtajien palkka-automaatti, Garedew painottaa.
