LEHTIKUVA
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Kirkkopalvelut ry on saanut vuosina 2018–2026 yhteensä yli 11 miljoonaa euroa julkisia avustuksia esimerkiksi STEA:lta, opetushallitukselta, ELY-keskukselta ja muilta viranomaisilta.
Avustuksilla rahoitettuja hankkeita ovat esimerkiksi työttömien ja osatyökykyisten palkkaus, sivistys- ja kulttuuritoiminta, vapaaehtoistyön edistäminen, ruoka-apu, päihdetyö, isyyden tuki päihdeongelmaisille sekä maakuntajaon mukainen yhteistyö.
Kuitenkin järjestön oma toiminta tuottaa vuosittain noin 42,6 miljoonaa euroa, tilikauden ylijäämä on 3,2 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 69,5 prosenttia. Valtaosa rahoista on käytetty henkilöstömenoihin, jotka kattavat 57 prosenttia kaikista kuluista.
Kirkkopalvelut ry:llä on vahva linkki kokoomukseen. Järjestön hallituksen puheenjohtajana toimii kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko. Käsillä on siis jälleen monista muistakin yhteyksistä tuttu eturistiriita, jossa sama henkilö päättää verorahojen jaosta ja istuu verorahoilla elävän järjestön hallituksessa.
Wikipedian mukaan Kirkkopalvelut ry:n tehtäviin kuuluvat muun muassa Yhteisvastuukeräyksen organisointi sekä Kotimaanapu-, Ruoka-apu.fi- ja vapaaehtoispalveluiden ylläpito. Lisäksi Kirkkopalvelut järjestää Kirkkopäivät ja Tiekirkko-toimintaa.
Kirkkopalvelut ry:n rahoitusta voidaan toki puolustella hyvien tarkoituksien perusteella, mutta samaan aikaan se on jälleen yksi esimerkki siitä, miten monet kolmannen sektorin toimijat saavat julkisia tukia, vaikka voisivat toimia myös omillaan, aidosti erillään valtion varoista.
Pääsiäisen kunniaksi otamme tarkasteluun rälssin nimeltä Kirkkopalvelut ry. Pähkinänkuoressa:
— Mika Merano (@mikamerano) April 4, 2026
Veronmaksajien rahaa mennyt:
- 7 390 891 euroa (STEA, 2018-2026)
- 443 405 euroa (Opetushallitus, 2023-2026)
- 124 027 euroa (Hämeen ELY-keskus, 2021)
- 2 300 000 euroa (Ruokavirasto,… pic.twitter.com/uWPesSu9ik
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.
Päätökset vuoden 2026 STEA-avustuksista sosiaali- ja terveysalan järjestöille on tehty. Avustusten kokonaissumma on noin 274 miljoonaa euroa. STEA-avustuksia käsittelevään jaostoon kuuluva perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew jätti jaoston lausuntoon eriävän lausuman koskien maahanmuuttaja- ja sateenkaarijärjestöjä.
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille on jaettu vuosikausia huikeita summia, jotka nousevat useisiin miljooniin euroihin. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään. Perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano esittää julkista tukea saaville yhteisöille lisää velvollisuuksia avata rahankäyttöään – tai vaihtoehtoisesti rahahanat kokonaan kiinni.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) ehdotus vuonna 2026 sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettävistä avustuksista on juuri valmistunut. Avustusmäärärahojen pieneneminen vaikuttaa vuonna 2026 yhteensä noin 150 avustuskohteen rahoitukseen.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen ei ymmärrä, miksi kokoomusnaiset älähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti, että STEA-avustuksia saaville järjestöille tulee ehdoksi 75 000 euron palkkakatto.
Kansanedustaja Wille Rydman arvostelee jyrkästi vasemmistoa totalitarismista Vantaan valtuustokohun takia. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Sakari Rokkanen saa osansa kritiikistä, koska hän keskeytti perussuomalaisvaltuutetun puheen vasemmiston reaktioiden vuoksi “turvallisen tilan” nimissä.
Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.
Viikon suosituimmat
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.
