Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ilmoitti viime viikolla uudistuksesta, jonka mukaan STEA-järjestöavustuksia saavien järjestöjen henkilöstölle asetetaan 75 000 euron palkkakatto ensi vuodesta alkaen. Perustelu on selvä: veronmaksajien rahat on tarkoitettu kansalaisten auttamiseen ja ruohonjuuritason toimintaan, ei järjestöeliitin paksuihin palkkapusseihin.
Etenkin SDP:llä on perinteisesti ollut vahva ote sote-järjestökentästä, mutta tällä kertaa äänekkäin vastustus nousi kokoomuksesta. Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) kiirehti haukkumaan ehdotusta ”vastuuttomaksi” ja ”populistiseksi”. Miksi juuri kokoomus nousi takajaloilleen?
Vaikka palkkakatto ei leikkaa suoraan poliitikkojen omia palkkoja, se osuu suoraan heidän hallitsemaansa valtaan. Järjestökentässä on paljon kokoomuslaisia vaikuttajia, jotka istuvat järjestöjen hallituksissa – siis niissä elimissä, jotka päättävät johdon palkoista.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen johtaa yhtenä suurimmista STEA-rahansaajista tunnetun Mieli ry:n hallitusta. Pietikäinen toimii myös Marttaliiton puheenjohtajana. Kansanedustaja Mia Laiho toimii puheenjohtajana Lastenliitossa, kansanedustaja Sari Sarkomaalla on puoli tusinaa hallituksen jäsenyyttä järjestöissä ja säätiöissä.
Kansanedustaja Paula Risikko on kerännyt ennätysmäärän samanaikaisia luottamustehtäviä: Kirkkopalvelut, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Naisten Valmiusliitto, Vanhustyön keskusliitto ja lisäksi toistakymmentä pienempää luottamustehtävää.
Entiset ja nykyiset kokoomuspoliitikot toimivat järjestöissään kuin emäntinä. He eivät nosta sieltä palkkaa, mutta ovat mukana päättämässä, kuka nostaa. Usein se joku on puoluetoveri.
Entinen kansanedustaja Sanna Aunesluoma päätyi Halin toimitusjohtajaksi. Entinen kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta siirtyi eduskunnasta Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeriksi. Hän jätti tehtävän 2024.
Lista ei ole täydellinen. Kuntapoliitikkojen ja piiriaktiivien osalta läpinäkyvyys on heikompaa.
STEA-miljoonien ympärille on rakentunut puolueiden verkostoja, ja kaikki varjelevat etujaan. Järjestökentän jättiläistä Sostea johtaa entinen Kelan hallituksen puheenjohtaja ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Vertti Kiukas. Demareilla on perinteisesti ollut luja ote eläkeläisten ja työttömien järjestöistä.
Koko uransa järjestöpomona toiminut Kiukas kommentoi blogissaan: ”Istuvan ministerin sanat ovat syystäkin herättäneet sote-järjestökentällä monin paikoin tyrmistystä.”
Vasemmistoliitto ja vihreät hallitsevat asunnottomuus-, ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen verkostoja, joissa johtajien palkat maksetaan pitkälti julkisesta pussista.
Keskustan osalta suunta on sama. Tuorein ja kenties näyttävin esimerkki on keskustan entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka laskeutui suoraan politiikan huipulta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi.
Toisin kuin STEA-järjestöissä, joiden tuki on harkinnanvaraista, YTHS:n rahoitus on lakisääteistä. Tämä tekee siitä taloudellisesti vakaan hillotolpan. Saarikon oletettavasti yli 150 000 euron vuosipalkka näyttäisi olevan turvattu jatkossakin.
RKP:lla on tiivis ja jossain mielessä muita puolueita systemaattisempi verkosto. Poliittinen puolue ja ruotsinkielinen ”kansalaisyhteiskunta” kietoutuvat toisiinsa. Keskeinen esimerkki on Folkhälsan – suuri ruotsinkielisiä palveleva sosiaali- ja terveysorganisaatio, joka saa merkittävästi julkista rahoitusta.
Folkhälsanin hallinto on perinteisesti tullut RKP:sta. Kansanedustaja Eva Biaudet on aktiivipoliitikko, jolla on samanaikaisesti useita paikkoja tässä merkittävässä STEA-rahoitusta saavassa järjestössä.
Biaudet’lla on peräti kolme Folkhälsan-roolia. Hän on samanaikaisesti Landskapsföreningen Folkhälsan i Nylandin puheenjohtaja, Folkhälsans förbundin varapuheenjohtaja ja Samfundet Folkhälsanin hallituksen jäsen. Biaudet’lla on kolmikerroksinen asema yhdessä ja samassa organisaatiokompleksissa, hierarkian joka tasolla.
Järjestöissä ja säätiöissä ministeritason verkostot ja veronmaksajien rahoittamat huippupalkat kohtaavat saumattomasti. Rydmanin palkkakatto uhkaa tätä poliittista puskurivyöhykettä. Jos järjestöjohtajan palkka ei enää saa ylittää 75 000 euroa, katoaa monelta väistyvältä poliitikolta kiinnostus näitä suojatyöpaikkoja kohtaan.
Kokoomus on yrittänyt puolustaa korkeita palkkoja ”markkinalogiikalla” ja osaajien houkuttelemisella. Argumentti on heikko.
STEA-järjestöissä ei eletä markkinatalouden logiikalla, missä johtajia palkitaan tehokkuudesta ja taloudellisista tuloksista. Järjestöt elävät lähes täysin veronmaksajien anteliaisuudesta.
STEA jakaa vuosittain yli 300 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysjärjestöille. Suurimpien järjestöjen toimitusjohtajien palkat nousevat usein 100 000–150 000 euron tasolle, joissain tapauksissa korkeammaksi.
Palkkakatto ei koske vapaaehtoistyötä eikä hallitusjäsenyyttä. Se koskee palkattua henkilöstöä. Rydmanin uudistus ei lakkauta yhtäkään virkaa eikä yhtäkään järjestöä. Se vain rajaa sen, kuinka suuren osan veronmaksajien rahoista voidaan ohjata yhden johtajan palkkapussiin.
Siitä huolimatta kokoomus reagoi kuin kyse olisi hyökkäyksestä kansalaisyhteiskuntaa vastaan. Reaktio on ylimitoitettu. Palkkakaton ylittäviä palkkoja maksetaan STEA-avustuskohteissa noin 200 henkilölle. Se on kaksi prosenttia kaikista avustuksilla palkatuista. Uudistus ei uhkaa ruohonjuuritason työtä vaan johtajaluokan etuja.
Rydmanin esitys on teknisesti pieni, mutta symbolisesti suuri. Se sanoo: jos haluat johtaa järjestöä veronmaksajien rahoilla, sinun on tyydyttävä kohtuulliseen palkkaan.
Vasemmistoliitto, vihreät ja SDP ovat kaikki vastustaneet STEA-leikkauksia. Palkkakatto oli liikaa kokoomukselle. Tämä on kokoomukselle poliittisesti kiusallinen paikka. Puolue on kampanjoinut valtiontalouden tasapainottamisella. Se on ollut valmiina leikkaamaan sosiaalietuuksia, kuntien rahoitusta ja indeksikorotuksia.
Kokoomus on lisäksi itse kannattanut palkkarajoituksia julkiselle sektorille useaan otteeseen. Periaate näyttää joustavan tilanteen mukaan.
Järjestökenttä on perinteisesti ollut ammattipoliitikkojen oma turvaverkko. Sinne siirrytään, kun eduskunnan ovet sulkeutuvat tai poliittinen ura polkee paikallaan. Kokoomuksella on tässä kentässä enemmän menetettävää kuin äänestäjät ehkä ymmärtävät.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Minna Reijonen pitää tärkeänä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämää 75 000 euron palkkakattoa järjestöpomojen palkkioihin. Reijosen mukaan syntynyt kohu osoittaa, että ehdotus osui maaliin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen ei ymmärrä, miksi kokoomusnaiset älähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti, että STEA-avustuksia saaville järjestöille tulee ehdoksi 75 000 euron palkkakatto.
Sosiaali-ja terveysministeri Wille Rydmanin päätös STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta ei miellytä kokoomuksen naisjärjestöä. Kokoomusnaisten mielestä päätös on väärä ja populistinen avaus.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste esittelee poliittisia tavoitteitaan Ylen laajassa artikkelissa, keppihevosena köyhien ihmisten asemaa käyttäen. Aiempien vuosien epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kytkennän asiaan Soste sivuuttaa täysin. Valtiovarainministeri Riikka Purra Purra luonnehtii järjestörakennetta mädäksi ja korruptatiiviseksi, jossa toimitaan veronmaksajien rahoilla kuin vasemmistopuolueissa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahaa virtaa jatkuvasti erilaisille järjestöille, joista monilla on kytköksiä vanhoihin puolueisiin. Kolmannen sektorin järjestön johdossa usein istuu suurta palkkaa nauttiva puoluepamppu ja käytännön työt hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Suomen Uutisten studiossa aiheesta keskustelevat Tuulia Alanko ja perussuomalaisten helsinkiläinen varavaltuutettu Mika Merano.
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.
Suomalaisia on peloteltu ilmastonmuutospuheilla ja syyllistetty autoilusta, syömisestä, elämisestä ja lasten vastaanottamisesta niin, että jotkut nuoret eivät halua enää edes lisääntyä. Kuitenkin tiedämme, että suomalaisten syömisillä ja elämisellä ei ole maapallon ilmastoon minkäänlaista olennaista vaikutusta ja että Suomen päästöt maailman päästöistä ovat VAIN noin 1 promille, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
Lue lisää
Lue lisää
