LEHTIKUVA
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Kanariansaaret on monelle suomalaiselle lomamatkailijalle tuttu paikka. Sinne matkustetaan lomailemaan ja asumaan erityisesti hyvän lämpimän ilmaston ansiosta. Kanariansaaret on kahden tuhannen kilometrin päästä pääkaupunki Madridista, pitkän valtamerimatkan päässä. Etäisyys on suunnilleen sama kuin Suomen ja Irlannin. Vertailun vuoksi, Kanariansaarilta on matkaa Länsi-Saharaan vain parisataa kilometriä.
Koska Kanariansaaret on syrjässä, ne luokitellaan lainsäädännössä EU:n ”ulkoiseksi syrjäseuduksi”. Tämä mahdollistaa Kanariansaarten itsehallinnolle huomattavan talouspoliittisen liikkumavaran tavalliseen EU-maahan verrattuna.
Kanariansaarilla ei ole arvonlisäverotusta, toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa. Saarilla on käytössä paikallinen vastine välilliselle verolle eli IGIC. Yleinen IGIC-verokanta on 7 prosenttia. Vertailun vuoksi: yleinen arvonlisäverokanta on manner-Espanjassa 21 prosenttia. EU-jäsenmaille sallitaan yksi yleinen alv-kanta ja mahdollisuus enintään kahteen alennettuun alv-kantaan. Kanariansaarilla moisia rajoituksia ei ole, ja IGIC-verokantoja on nykyisin yhteensä kuusi. Esimerkiksi peruselintarvikkeiden, lehtien ja kirjojen välillinen vero on nolla, kun taas tupakan IGIC on 20 prosenttia.
EU on vapaakauppa-alue ja EU-maiden välisen kaupan verottaminen on kielletty EU:n perusopimuksissa. Kanariansaarille on sallittu tukea paikallista tuotantoa asettamalla tuontitulli jopa muualta EU:sta tuoduille tavaroille.
Yritysverotuskin on maltillista. Kanariansaarilla yritysverokanta uusille ja ehdot täyttäville yrityksille on vaivaiset neljä prosenttia, kun se on manner-Espanjassa 25 prosenttia.
Espanja ei kuulu EU:n yhteiseen sähkömarkkinaan. Se haki Venäjän hyökkäyssodan aikana itselleen poikkeuslupaa irtautua EU:n yhteismarkkinasta sähkön osalta. Espanjalaiset eivät halua myydä edullista sähköään muille Euroopan maille, vaan haluavat mieluummin pitää hinnat edullisina kotimaassa.
Monen oikeistolaisen korviin erinomaiselta kuulostavan ja maltillisen verotuksen luulisi ruokkivan yritysten perustamista, investointeja, työllisyyttä ja hyvinvointia. Kanariansaaret on kuitenkin Espanjan köyhimpiä maakuntia.
Talouskasvun saavuttamiseksi ei näet riitä, että verotus on lähes nollassa. Vaikka Kanariansaaret ei ole kaukana merenkulun pääreiteistä, se on kaukana talouden ja tuotannon päävirroista.
Tarvitaan jokin kilpailuetu – osaavia ja tekeviä yrityksiä, jotka houkuttelevat muita samanlaisia, joista syntyy verkosto eli klusteri – kuten aikanaan kävi meillä pohjoisessa telekommunikaatioalalla. Tarvitaan omia raaka-aineita tai hyvä sijainti keskeisten tuotanto- ja kauppavirtojen ytimessä. Koulutettua työvoimaa. Sujuvaa ja tehokkaasti valvottua lainsäädäntöä, sosiaali- ja terveyspalveluita, viihtyisyyttä ja turvallisuutta, jotta se koulutettu työvoima myös pysyisi maassa, ja että sellaisia haluaisi muuttaa muualtakin.
Talouskasvua eivät myöskään tuo vasemman laidan lupailemat sosiaaliturvalisäykset. Kaikkien puolueiden yhteistuumin sopima tutkimus-, kehitys- ja innovaatiosijoitusten rahoituksen turvaaminen sen sijaan voi siinä auttaa. Kuten myös aidosti työperäisen maahanmuuton suosiminen sosiaaliturvavetoisen maahanmuuton kustannuksella. Taitava ulkopolitiikka ja uskottava maanpuolustus ovat tasa-arvo-ohjelmia ja teemapäiviä tärkeämpiä asioita.
Suomi on käytännössä saari. Voi olla, että Venäjän tai jonkun muun toimien seurauksena Itämerestä tulee huomattavasti kalliimpi alue kulkea. Suomella ei oma valuutta jousta ja sijaintimme Euroopan ja EU:n äärimmäisenä reunana ei tule muuttumaan mihinkään. Käytännössä tilanteemme on yhtä tukala kuin niillä alueilla, joille on aikoinaan helpotuksia myönnetty. Jos meillä olisi painoarvoa, tämä huomioitaisiin myös EU:ssa. Koska meillä ei ole painoarvoa, meitä ei huomioida EU:ssa. Tämän on muututtava.
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti homma ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto. Se tarkoittaa, että meidän takamatkamme on vieläkin pidempi. Meidän on määrätietoisesti ponnisteltava kohti kohtuullista verotusta sekä kehitettävä omia kilpailutekijöitämme. Vain siten pystymme säilyttämään edes sen, mitä meillä suunnilleen nyt on.
Tehtävässä onnistuminen on tärkeää, koska alkaa olla aika ilmeistä, että ei meitä suomalaisia kukaan muu pelasta kuin suomalaiset itse. Liittolaisemme niin EU:ssa kuin Atlantin takana eivät aina ole meidän puolellamme – ja vastustajamme vielä harvemmin.
Meidän pitää löytää riittävä joustokyky työmarkkinoilla. Ja eduskunnan tulee pystyä tekemään leikkauksia, kohtuullistaa verotusta ja suunnata vähiä varoja erittäin taitavasti siten, että kansalaisten ja yritysten luottamus ei romahda.
Viimeksi kun idänkauppa pysähtyi seinään ja Suomen heikko kilpailukyky tuli ilmeiseksi, markka kellahti kolmanneksen. Vasta kolmanneksen devalvaatio mahdollisti riittävän matalat korot ja työn hinnan tason, että tilauskirjat alkoivat täyttyä, investoinnit käynnistyä ja työpaikkojen määrä kääntyä kasvuun.
Ehkä tällä kerralla muutostarve on vain viidenneksen, ehkä kymmenyksen. Haluaisin uskoa, että työmarkkinoistamme ja poliittisesta hallinnostamme on toteuttamaan tarvittavan kokoiset muutokset. Parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen on kuitenkin myönnettävä, että markkinapohjainen kansallinen valuutta olisi tehnyt sen nopeammin ja tehokkaammin.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus vaatii, että ilmastolain tavoitteet avataan ja arvioidaan perusteellisesti uudelleen. Järjestön mukaan Suomen nykyinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on liian tiukka ja uhkaa Suomen kilpailukykyä.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.
Kyselytunnilla oppositiopuolueet olivat kovin huolissaan siitä, keveneekö palkansaajan kukkaro lainkaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti, että tällä hallituskaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotus, työn verotus kevenee noin 1,8 miljardia euroa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Tuore talousennuste on taas päätynyt tuomitsemaan kuluvan vuoden nollakasvuiseksi ja lupaamaan kasvua vasta ensi vuonna. Velkasuhteen kasvua ei saada pysähtymään edes väliaikaisesti. Hallitukselle, jonka piti korjata asiat kahden vaalikauden aikana tämä on noloa, ja oppositiolla on kissanpäivät. Mutta mikä meni pieleen, kenen syytä kaikki on ja tekisikö oppositio sittenkään asioita eri tavalla? kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.
