Koronakriisin vaikutukset ja rajoitukset ovat yltäneet myös synnytyssairaaloiden toimintaan. Tästä viikosta alkaen odottavan äidin puolison tai tukihenkilön läsnäolo yliopistollisessa sairaalassa on rajattu vain käynnistyneeseen alatiesynnytykseen, mutta sektioon tai synnytyksen käynnistykseen puoliso ei enää pääse osallistumaan. Niin ikään vierihoito-osastolle ei puolisolla ole pääsyä synnytyksen jälkeen.

– On erityisen tärkeää turvata äitien ja vastasyntyneiden sekä hoitohenkilökunnan terveys tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta on ymmärrettävä samalla, että rajoitukset osuvat erittäin herkkään paikkaan. Synnytys on ainutlaatuinen, jännittävä ja jopa pelottava kokemus, ja nyt etenkin ensisynnyttäjät ovat erittäin haastavassa tilanteessa, toteaa perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Jenna Simula.

Huoli hoitohenkilökunnan riittävyydestä

Useissa perheissä huoli kohdistuu erityisesti hoitohenkilökunnan riittävyyteen osastohoidon aikana. Esimerkiksi perhehuonejärjestelyillä on voitu saada erityistä tukea puolisosta tai tukihenkilöstä niille äideille, joiden synnytys ei ole ollut helppo ja avuntarve on synnytyksen jälkeen suurta.

Rajoitukset osuvat synnyttävän äidin lisäksi myös isään.

– Esimerkiksi sektion jälkeen osastoaika voi olla pitkä, eikä siten isällä ole mahdollisuutta nähdä vastasyntynyttä lastaan ja olla puolisonsa tukena pitkälläkään osastojaksolla. Lisäksi synnytyksen jälkeiseen ohjaukseen ei isällä ole nyt oikeutta päästä, Simula kommentoi koronarajoitusten aiheuttamia seurauksia.

Lisää kotikäyntejä synnytyksen jälkeen

Vastikään on uutisoitu tammi- ja helmikuun tilastoista, joiden mukaan syntyvyys saattaisi kääntyä viimein kasvuun tänä vuonna. Simula onkin huolestunut koronatoimien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista synnytyskokemuksiin, joilla voi olla pitkällä aikavälillä vaikutusta myös syntyvyydelle.

Hän vaatii hallitusta ryhtymään toimiin, jotta synnytyssairaaloiden poikkeukselliset rajoitukset eivät lisää negatiivisia synnytyskokemuksia ja jotta rajoitusten aiheuttamiin pelkoihin saa ajoissa apua. Ratkaisuna poikkeukselliseen tilanteeseen hän näkee myös kotikäyntien lisäämisen, jotta ohjausta ja neuvontaa voitaisiin antaa lapsen vanhemmille kotona synnytyksen jälkeen.

– Negatiiviset synnytyskokemukset vaikuttavat siihen, uskaltavatko perheet välttämättä haaveilla uudesta raskaudesta tulevaisuudessa. Voisiko esimerkiksi kotikäyntejä lisätä synnytyksen jälkeen, jotta perheitä voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla?Mielestäni tulisi myös pohtia, olisiko erilaisilla koronatesteillä mahdollista testata tulevat vanhemmat, jolloin negatiivisen testin tehneet tai jo koronan sairastaneet isät pääsisivät normaalisti synnytykseen mukaan, Simula ehdottaa.

SUOMEN UUTISET