VTT Heikki Koskenkylä pitää Euroopan valuuttarahasto EMF:n perustamisajatusta Euroopan keskuspankki EKP:n rahapolitiikan ohella merkittävänä yhteisvastuun kasvattamisena. Euroopan vakausmekanismi EVM:n päälle rakennettava EMF on saanut lukuisia kehitysideoita eri tahoilta, mutta rahaston arkkitehdit joutuvat odottamaan Saksan hallituksen muodostumista. Saksan kanta rahaston tehtäväkenttään on merkittävä.
Suomen Uutisten haastattelussa Koskenkylä kertoo EMF:n perustamisajatuksen tulleen saksalaisilta, jotka ovat hermoillen seuranneet Euroopan komission lepsua valvontaa jäsenmaidensa talouspolitiikassa. Saksalaisten mielestä EMF olisi sopiva epäpoliittinen talousriskien kartoittaja. Jäsenmaiden talouspoliittinen valvontavalta siirtyisi siten komissiolta EMF:lle.
Koskenkylän mielestä yhteisvastuu kasvaisi kuitenkin merkittävästi, jos EMF voisi myöntää hätärahoitusta velkakriiseihin joutuneille euromaille. Rahastosta on ajateltu tehdä samalla eräänlainen velkajärjestelyelin. EVM:llä on tällä haavaa lainanottokapasiteettia noin 500 miljardin euron edestä.
Koskenkylä muistuttaa, etteivät asiantuntijat puolla yksimielisesti EMF:ää. EMF olisi Maastrichtin sopimuksen vastainen, sillä “no bailout” -säännöstä (=avustamiskielto) samalla luovuttaisiin. EMF tarjoisi rahoituskriisiin joutuneille euromaille yhteisvastuullista rahoitusta.
Suomella ei ole vielä virallista EMF-kantaa. Valtioneuvoston kanslian mietinnössä todetaan, että EVM:ää tulisi kehittää. Mietinnössä pidetään euromaiden velkajärjestelymahdollisuutta hyvänä asiana.
Koskenkylä arvelee EMF:n olevan esillä EU-huippukokouksessa joulukuussa.
