

LEHTIKUVA
Kouluissa hehkutetaan ”oppimisen vallankumousta”, ”digiloikkaa” ja ”ilmiöoppimista”, mutta ovatko ne oppilaille hyödyllisiä työvälineitä vai puppugeneraattorin tuotosta?
Kasvatustieteen tohtorin Antti Saaren uutuusteoksessa analysoidaan kasvatusteorioita ja opetuksen politisoitumista kautta aikain. Kasvatuksesta ja koulutuksesta on taitettu peistä jo 2000 vuotta sitten, ja jokainen aika ja hallitsija on lyönyt leimansa opetussuunnitelmiin. Saaren teos arvioi myös kasvatustieteen teorioiden kytköksiä erilaisiin poliittisiin suuntauksiin, kuten radikaaliin vasemmistolaisuuteen.
Kouluihin on viime vuosikymmenellä ajettu kiihtyvällä tahdilla ”oppimisen vallankumouksen” nimellä kulkevia uudistuksia, joiden vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu tai tehdyt tutkimukset ovat heikolla pohjalla. Esimerkeiksi sopivat hyvin muun muassa ”digiloikka” ja ”ilmiöoppiminen”.
Itseään edistyksellisinä pitävien uudistajien into nouseekin usein poliittisista, taloudelllisista tai muista motiiveista, vaikka muutokset perustellaan julkisuudessa joko lapsen parhaalla tai ”tulevaisuuden välttämättömyytenä.”
Näin voi päätellä kasvatustieteen tohtori, tutkija Antti Saaren uudesta teoksesta, joka esittelee kasvatusteorioita antiikista nykypäivään. Saari työskentelee Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin tutkinut muun muassa niitä retorisia keinoja, joita konsultit, osa akateemisista piireistä ja poliitikoista käyttivät, kun digilaitteet ja –opetus haluttiin juntata koulumaailmaan.
Saaren analyysin tulos näyttää melkoisen vastaansanomattomasti, millainen puppugeneraattori digihypen ympärillä pyörii. Mainostamisessa ja positiivisessa puheessa ei tietenkään ole sinänsä mitään moitittavaa, mutta jos sillä perusteella myllätään opetussuunnitelmat uusiksi, saatetaan päätyä kalliisiin virheratkaisuihin.
Saari esittelee teoksessaan monipuolisesti kasvatustieteen teorioita. Hän pohtii myös niiden hajanaisuutta ja kytköksiä erilaisiin poliittisiin suuntauksiin, kuten radikaaliin vasemmistolaisuuteen. Saaren kirjasta näkyy sekin, että kasvatuksesta ja koulutuksesta on taitettu peistä jo 2000 vuotta sitten. Jopa argumentit kuulostavat merkillisen tutuilta tämän päivän koulukeskusteluista. Jokainen aika ja hallitsija lyö leimansa opetussuunnitelmiin.
Saaren kirja kuvaa kasvatuksen tieteenfilosofisia suuntauksia ja pitkää historiaa mielenkiintoisesti ja yleisöystävällisesti. Teoksen lukeminen vahvistaa ajatuksen siitä, että ”paras koulu” on aina arvovalinta. Tutkimustulokset auttavat vaihtoehtojen selvittämisessä, mutta eivät tarjoa lopullista ratkaisua.
Ajatuspaja Suomen Perustalta ilmestyy lähiaikoina peruskoulun ongelmiin pureutuva selvitys, jossa käydään läpi useita, myös tuoreimpia kasvatustieteellisiä tutkimuksia.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koulu perui matikantunnin, sen sijaan oli juhlasalissa tarjolla persuja ja kokoomusta sättivä Paavo Arhinmäki
Viikon suosituimmat

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Uusimmat

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää












