Kreikan hallitus on taipumassa velkojamaiden vaatimuksiin tyhjentää kuntien kassavarat pystyäkseen hoitamaan erääntyvät velkansa Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Talouslehti Financial Times kertoo, että EU on jo pitkään vaatinut Kreikkaa kääntymään kassavajeen vuoksi kunnallisiin varoihin. Ylimääräisiksi katsotut varat tulee siirtää Kreikan keskuspankille viidentoista vuorokauden kuluessa.

Aluehallitsijat ovat tyrmistyneitä. Heidän mukaansa Kreikan hallituksen vaatimus on perustuslain vastainen. He ovatkin uhonneet viedä asian Kreikan korkeimpaan oikeuteen. He ovat huolissaan kuntien mahdollisuuksista suoriutua kunniallisesti tehtävistään maksuvaatimuksien edessä.

Velkojien tahto

EU:n virkamies kertoo, että ”instituutiot” ovat painostaneet Kreikkaa tyhjentämään kunnalliset kassat maan maksuvaikeuksien edessä. Instituutioilla tarkoitetaan aiemmin nimettyä ”troikkaa”, johon kuuluvat IMF:n lisäksi Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio. Nimeä vaihdettiin Kreikan uuden hallituksen pyynnöstä.

– Instituutiot ovat toistuvasti vaatineet ja pyytäneet tätä, virkamies toteaa ytimekkäästi FT:lle.

EU:n virkamies tähdentää, ettei kyseinen menettely ole yksinomaan Kreikalle suunnattu. Menetelmää käytetään tiekartan tavoin monissa maissa.

Kansansuosio sulamassa

Kreikkalaislehti Kathimerini kertoo, että hallituksen suosio on vajoamassa nopeasti. Maaliskuussa hallituksen nauttima suosio oli vankka. Peräti 72 prosenttia kreikkalaisista piti hallituksensa strategiaa hyvänä. Tulos oli kymmeniä prosenttiyksikköjä suurempi kuin syrizan saama vaalitulos tammikuun lopulla.

Huhtikuun aikana suosio on suorastaan romahtanut. Makedonian yliopiston teettämässä kyselyssä enää 45,5 prosenttia vastanneista kannattaa hallituksen linjaa.

Yli puolet kreikkalaisista pelkää maan eroavan euroalueesta siitä huolimatta, että velkojen laiminlyönti IMF:lle tai EKP:lle ei suoraan tarkottaisi maan lähtöä yhteisvaluutasta. Neljä viidestä kreikkalaisesta haluaa maansa pysyvän eurossa.

EKP leikkaamassa Kreikan tukia?

EKP:n sisällä vastustus keskuspankin alati kasvavaan tukeen on kasvamassa. EKP on uutistoimisto Bloombergin mukaan miettimässä Kreikan keskuspankin ELA-hätärahoituksen rajoittamista.

Se voitaisiin toteuttaa maksamalla kreikkalaispankeille niiden EKP:lle tallettamien velkakirjojen nimellismäärää vähemmän rahaa. Bloomberg mainitsee mahdollisten leikkausten jälkeen kreikkalaispankeille maksettaisiin vain 75-90 prosenttia nimellishinnasta.

Toinen vaihtoehto olisi supistaa Kreikan keskuspankin varassa pyörivää ELA-rahoitusta. Käytännössä molemmat toimet tuottavat saman lopputuloksen. Kreikkalaispankit ovat joutuneet turvautumaan ELA-rahoitukseen pitkään jatkuneen talletuspaon vuoksi. EKP on nostanut Kreikan ELA-hätärahoituksen kattoa asteittain alkuvuoden aikana. Nykyinen kattoraja on 74 miljardia euroa.

Kuntien varojen konfiskointi Kreikan keskuspankkiin tietäisi sekin kreikkalaispankkien kannalta pankkitilien tyhjentämistä. Talletuspakoon eivät silloin osallistuisi enää pelkästään yksityiset tahot.

Henri Myllyniemi