Jo lähes 47 000 kansalaista vaatii Yleisradiolle tiukempaa talouskuria ja tehtävien rajausta – nuorisopoliitikkojen tekemälle Yle-kansalaisaloitteelle vahva kannatus

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Sisäministeriö: Maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskesto pidemmiksi

Strandman vaatii toimenpiteitä Itä-Suomen teleyhteyksien toimivuuden parantamiseksi: “Ilman toimivaa infraa ei toimi juuri mikään muukaan”

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Syriza

Kreikan toiset parlamenttivaalit ovat ääntenlaskuvaiheessa. Kun äänistä <a href="http://ekloges.ypes.gr/current/v/public/index.html?lang=en#{%22cls%22:%22party%22,%22params%22:{%22id%22:100}}" target="_blank">on laskettu</a> noin puolet, vasemmistolainen Syriza on saamassa 35,3 prosentin äänisaaliin. Toisella sijalla on konservatiivinen Uusi demokratia (28 prosentin kannatus).
Kaksikon jälkeen tulevat kauempana perässä äärioikeistolainen Kultainen sarastus (7,2 prosenttia) ja kommunistit (5,4 prosenttia). Parlamenttiin näyttäisi yltävän myös sosialidemokraattien Pasok (6,4 prosentin kannatus), keskusta-vasemmistolainen Joki, oikeistolainen Itsenäiset kreikkalaiset sekä uutena puolueena Keskustaunioni.
Ensimmäinen ennuste ilmoitettiin, kun äänistä oli laskettu hieman yli kolmannes. Sen mukaan Syrizan kannatus riittäisi 145 parlamenttipaikkaan. Toisena oleva Uusi demokratia jäisi 75 edustajapaikkaan. Huiman eron selittää Kreikan vaalitapa &#8211; suurimmalle puolueelle jaetaan 50 lisäpaikkaa.
Syrizasta irtaantunut Kansan yhtenäisyys näyttää jäävän kokonaan parlamentin ulkopuolelle kolmen prosentin äänikynnyksen vuoksi. Puolue on saamassa 2,8 prosenttia äänistä.
Mikäli Syriza olisi säilynyt yhtenäisenä, olisi se saattanut yltää yksinkertaiseen enemmistöön parlamentissa.
Tammikuun vaalien jälkeen Syriza sai 149 paikkaa. Syrizan alkuvuoden hallituskumppanina ollut Itsenäiset kreikkalaiset saisivat 10 paikkaa. Ennusteen mukaan vaalitulos on hienoista heiluntaa lukuunottamatta samanlainen kuin tammikuussakin.
Ääntenlaskenta jatkuu illan aikana.

Kreikan vaalitulos yllätyksetön, Syrizasta irronnut puolue jäämässä äänikynnyksen alle

Kreikan päähallituspuolue Syrizasta irtaantui maan ex-energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri Panagiotis Lafazanisin johdolla yhteensä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Popular_Unity_%28Greece%29" target="_blank">25 kansanedustajaa</a>. Irtiotto oli odotettu. Puolue vastustaa jyrkästi menoleikkauksia. Puolueen ohjelmassa on eurovastaisia piirteitä.

Ryhmä nimeää itsensä Kansan yhtenäisyydeksi. Uuden puolueen sihteerinä toimiva Stathis Leoutsakos <a href="http://www.naftemporiki.gr/story/994465" target="_blank">kertoi</a>, että maan väistyvä pääministeri Aleksis Tsipras &#8220;teki Syrizalle hautakiven&#8221;.
Häneltä kysyttiin näkemystä myös yhteisvaluuttaan. Leoutsakosin mielestä valuutan tulisi olla hallinnon työkalu, mutta eurosta on tullut Kreikassa jo uskonto.
&#8211; Kreikka on elänyt ilman euroa. Omiin käsiin otettu rahapolitiikka ei ole tuhon, vaan kehityksen työkalu, hän napautti.
<h4>Supertähdet Konstantonopoulou ja Varoufakis poissa</h4>
Parlamentin puhemies Zoi Konstantonopoulou tapaa uuden parlamenttiryhmän johtaja Lafazanisin lauantaina. Tapaaminen on rutiininomainen.
Konstantonopouloun ja Tsiprasin välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Konstantonopouloulla ei arvella olevan mahdollisuuksia lähteä tämän vuoden toisiin ennenaikaisiin vaaleihin Syrizan riveissä. Hän ei ole kuitenkaan ilmoittautunut Lafazanisin ryhmään.
Gianis Varoufakisin nimi puuttuu niin ikään Lafazanisin listalta. Tammikuun parlamenttivaaleissa poliittinen debyytti tuotti Varoufakisille Kreikan historian suurimman äänisaaliin.
Varoufakis <a href="http://en.protothema.gr/varoufakis-we-betrayed-the-greek-people/" target="_blank">ilmoitti</a>, ettei hän aio lähteä vaaleihin Syrizan riveistä. Hän kuitenkin kertoi pysyvänsä &#8220;aktiivisena&#8221;.
Varoufakis lyttää varsin suoraan Syrizan toimet heinäkuun alun kansanäänestyksen jälkeen. Varoufakisin mukaan hallitus petti Kreikan kansan luottamuksen.
Sekä Konstantonopoulou että Varoufakis <a href="https://pbs.twimg.com/media/CMWtLJ8XAAAabrU.png" target="_blank">äänestivät</a> Kreikan kolmannen tukipaketin hyväksymistä vastaan. Varoufakis tosin äänesti neuvottelujen aloittamiseksi vaadittujen esiohjelmien toisessa äänestyksessä hallituksen esityksen mukaan. Hän kertoi äänestäneensä esityksen puolesta, vaikkei uskokaan ohjelman toimivuuteen.
<h4>Eurokysymys vielä auki</h4>
Konstantonopoulua ja Varoufakisia saattaa häiritä Kansan yhtenäisyyden suorasukainen eurovastaisuus. Lafazanis on todennut, että tavoitteena on menoleikkausten pysäyttäminen. Lafazanis muistutti, että se oli Syrizan alkuperäinen vaalitavoite tammikuussa.
Tavoitteeseen pääseminen voi tarvittaessa merkitä Kreikan lähtöä yhteisvaluutasta. Se ei ole kuitenkaan Lafazanisille este. Lapavitsas on kertonut kannattavansa maansa euroeroa.
Varoufakis on puolestaan kertonut, että hänen varasuunnitelmissaan Kreikka olisi kuitenkin jatkanut euromaana. Konstantonopoulou ei ole pitänyt yhteisvaluuttakysymystä esillä. Hän on keskittynyt enemmän laillisuus- ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Kaksikko voi silti vielä päätyä Kansan yhtenäisyyden riveihin. Toinen luonteva valinta heille olisi kommunistinen KKE.
Lafazanis kertoi puolueensa tavoittelevan hallituspaikkaa. Hän mainitsi puolueen olevan halukas tekemään <a href="http://www.ekathimerini.com/200814/article/ekathimerini/news/tsipras-hits-back-after-syriza-rebels-form-own-group" target="_blank">yhteistyötä</a> kaikkien menoleikkauksia vastustavien puolueiden kanssa.

Syrizasta lohkesi uusi puolue – “Omiin käsiin otettu rahapolitiikka ei ole tuhon, vaan kehityksen työkalu”

Kreikan hallituksen pääpuolue Syrizan sisällä kiehuu. Pääministeri Aleksis Tsiprasin esitti perjantaina parlamentille tilannekatsausta Kreikan ja velkojamaiden sopimusneuvotteluista. Tilannekatsauksen jälkeen käytiin kiivasta keskustelua.
Tsipras kertoi, että velkojien laatimat ehdotukset ovat absurdeja, eikä maan hallitus voi niitä millään hyväksyä. Hän muistutti, ettei aika lopu yksin Kreikalta, vaan koko Euroopalta. Tämä viittaisi koveneviin otteisiin, sillä Syrizan sisällä kuohunta on voimistunut viime aikoina tuntuvasti.
Oppositiopuolue Uusi demokratian puheenjohtaja Antonis Samaras tiuski, ettei halua enää kuulla valheita. Hän viittasi toistuneisiin puheisiin, joiden mukaan sopimus velkojien kanssa odottaa nurkan takana. Samaras sätti Tsiprasia tiukkaan sävyyn.
– Te olette täysin tuhonneet tämän maan ja eristäneet meidät, Samaras jyrisi.
<h4>Osapuolet tehneet sopimusluonnoksia</h4>
Kreikka ja velkojamaat ovat tehtailleet viikon aikana sopimusluonnoksia. Saksan ja Ranskan johtajat tapasivat <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/433612d4-08a1-11e5-b38c-00144feabdc0.html" target="_blank">salaisessa kokouksessa</a> Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarden, Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin. Viisikko sai valmiiksi sopimusluonnoksen.
Myös Kreikka on tehnyt omat sopimusluonnoksensa. Molemmissa luonnoksissa huomio kiinnittyy perusylijäämän suuruuteen. Perusylijäämä tarkoittaa ylijäämää, josta on velanhoitokulut jätetty pois. Velkojien luonnoksessa Kreikka sitoutuisi tänä vuonna yhden prosentin perusylijäämään. Vaadittu ylijäämä nousisi ensi vuonna kahteen prosenttiin, seuraavana vuonna kolmeen prosenttiin ja vuonna 2018 3,5 prosenttiin.
Kreikan hallituksen esityksessä tämän vuoden perusylijäämä olisi hieman alle yhden prosentin, mutta kasvaisi niin ikään lähivuosina.
Sen sijaan luonnos on likimain mahdotonta hyväksyä velkojamaiden parlamenteissa. Financial Times oli saanut käsiinsä Kreikan <a href="http://blogs.ft.com/brusselsblog/files/2015/06/ENDING-THE-GREEK-CRISIS-short.pdf" target="_blank">luonnoksen</a>. Siinä esitetään muun muassa ensimmäisen tukipaketin kahdenvälisiä lainoja ikuisuuslainoiksi. Näitä lainoja Kreikan ei olisi koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin. Suomi nosti itse markkinoilta velkarahaa voidakseen maksaa noin miljardin euron hätäpaketin Kreikalle.
Sen lisäksi Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta myönnettyyn toiseen tukiluottoon tehtäisiin noin 50 prosentin alaskirjaus. Mikäli Suomi tekisi tällaisen alaskirjauksen vapaaehtoisesti, ei &#8220;vakuutena&#8221; esitelty tuotonvaihtosopimus laukea Suomen hyväksi.
Pääministeri Tsipras kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Kreikan laatima ehdotus on ainoa realistinen pohja neuvotteluille.
<h4>IMF tiukkana eläkemenoista</h4>
IMF on kuitenkin vaatinut sopimukseen Kreikan leikkaavan eläkemenojaan ja nostavan arvonlisäveroaan noin yhden prosentin kokonaistuotannosta. Tämä merkitsisi lähes kahden miljardin sopeutusta. Tulevana vuonna sopeutus tulisi kaksinkertaistaa.
Kreikan sisäministeri Nikos Voutsis onkin jo <a href="http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite1_1_04/06/2015_550709" target="_blank">syyttänyt</a> omia neuvottelijoitaan siitä, että aiempi tukiohjelma oli armeliaampi. Nyt oppositiossa istuva Uusi demokratia on sekin ampunut täyslaidallisen kohti Syrizan neuvottelutiimiä.
Velkojamaissa onkin herännyt huoli siitä, että sopimusluonnos voisi kaataa Kreikan hallituksen. Hallitukseton Kreikka ei pystyisi neuvottelemaan velkojien kanssa uusista tukiohjelmista.
Osapuolilla on aikaa päästä sopimukseen kesäkuun loppuun. Kreikan keskuspankki <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/499e2286-0a97-11e5-a8e8-00144feabdc0.html" target="_blank">ilmoitti</a> IMF:lle, että Kreikka haluaisi maksaa kaikki kesäkuun erääntyvät luottoerät IMF:lle yhdellä kertaa kuukauden lopussa. Erääntyvien luottojen kokonaismäärä nousee noin 1,5 miljardiin euroon.
Markkinoilla pidetään selviönä, ettei Kreikalla ole rahaa maksaa IMF:n luottoja, mikäli maa ei saa velkojamailta toisen tukipaketin viimeistä 7,2 miljardin euron maksuerää.

Syriza lähellä repeämistä

Kreikan hallitus on taipumassa velkojamaiden vaatimuksiin tyhjentää kuntien kassavarat pystyäkseen hoitamaan erääntyvät velkansa Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Talouslehti Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/72b401ae-e828-11e4-9960-00144feab7de.html" target="_blank">kertoo</a>, että EU on jo pitkään vaatinut Kreikkaa kääntymään kassavajeen vuoksi kunnallisiin varoihin. Ylimääräisiksi katsotut varat tulee siirtää Kreikan keskuspankille viidentoista vuorokauden kuluessa.
Aluehallitsijat ovat tyrmistyneitä. Heidän mukaansa Kreikan hallituksen vaatimus on perustuslain vastainen. He ovatkin uhonneet viedä asian Kreikan korkeimpaan oikeuteen. He ovat huolissaan kuntien mahdollisuuksista suoriutua kunniallisesti tehtävistään maksuvaatimuksien edessä.
Velkojien tahto
EU:n virkamies kertoo, että &#8220;instituutiot&#8221; ovat painostaneet Kreikkaa tyhjentämään kunnalliset kassat maan maksuvaikeuksien edessä. Instituutioilla tarkoitetaan aiemmin nimettyä &#8220;troikkaa&#8221;, johon kuuluvat IMF:n lisäksi Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio. Nimeä vaihdettiin Kreikan uuden hallituksen pyynnöstä.
– Instituutiot ovat toistuvasti vaatineet ja pyytäneet tätä, virkamies toteaa ytimekkäästi FT:lle.
EU:n virkamies tähdentää, ettei kyseinen menettely ole yksinomaan Kreikalle suunnattu. Menetelmää käytetään tiekartan tavoin monissa maissa.
Kansansuosio sulamassa
Kreikkalaislehti Kathimerini <a href="http://ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite1_1_21/04/2015_549273" target="_blank">kertoo</a>, että hallituksen suosio on vajoamassa nopeasti. Maaliskuussa hallituksen nauttima suosio oli vankka. Peräti 72 prosenttia kreikkalaisista piti hallituksensa strategiaa hyvänä. Tulos oli kymmeniä prosenttiyksikköjä suurempi kuin syrizan saama vaalitulos tammikuun lopulla.
Huhtikuun aikana suosio on suorastaan romahtanut. Makedonian yliopiston teettämässä kyselyssä enää 45,5 prosenttia vastanneista kannattaa hallituksen linjaa.
Yli puolet kreikkalaisista pelkää maan eroavan euroalueesta siitä huolimatta, että velkojen laiminlyönti IMF:lle tai EKP:lle ei suoraan tarkottaisi maan <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/04/20/ekp-kreikan-vararikko-ei-veisi-maata-eurosta/20154955/12" target="_blank">lähtöä yhteisvaluutasta</a>. Neljä viidestä kreikkalaisesta haluaa maansa pysyvän eurossa.
EKP leikkaamassa Kreikan tukia?
EKP:n sisällä vastustus keskuspankin alati kasvavaan tukeen on kasvamassa. EKP on uutistoimisto Bloombergin <a href="http://www.bloomberg.com/news/articles/2015-04-21/ecb-said-to-study-curbs-on-greek-bank-support-as-unease-grows-i8qy1abe" target="_blank">mukaan</a> miettimässä Kreikan keskuspankin ELA-hätärahoituksen rajoittamista.
Se voitaisiin toteuttaa maksamalla kreikkalaispankeille niiden EKP:lle tallettamien velkakirjojen nimellismäärää vähemmän rahaa. Bloomberg mainitsee mahdollisten leikkausten jälkeen kreikkalaispankeille maksettaisiin vain 75-90 prosenttia nimellishinnasta.
Toinen vaihtoehto olisi supistaa Kreikan keskuspankin varassa pyörivää ELA-rahoitusta. Käytännössä molemmat toimet tuottavat saman lopputuloksen. Kreikkalaispankit ovat joutuneet turvautumaan ELA-rahoitukseen pitkään jatkuneen talletuspaon vuoksi. EKP on nostanut Kreikan ELA-hätärahoituksen kattoa asteittain alkuvuoden aikana. Nykyinen kattoraja on <a href="http://www.reuters.com/article/2015/04/15/eurozone-greece-banks-idUSL5N0XC47O20150415" target="_blank">74 miljardia euroa</a>.
Kuntien varojen konfiskointi Kreikan keskuspankkiin tietäisi sekin kreikkalaispankkien kannalta pankkitilien tyhjentämistä. Talletuspakoon eivät silloin osallistuisi enää pelkästään yksityiset tahot.

Kreikan hallitus taipui – kreikkalaiset hermostuvat

Kreikan hallituksen ja maan velkojien näkemykset eivät kohdanneet vielä perjantain neuvotteluissa. Viikonlopun yli kestävien neuvottelujen tarkoitus olisi löytää jotakuinkin yhteinen sävel maanantain euromaiden valtiovarainministereiden (Euroryhmä) kokouksen.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem pysyy pessimistinä. Hänen mukaansa kreikkalaisten äänestäjien <a href="http://www.reuters.com/article/2015/02/13/us-eurozone-greece-dijsselbloem-idUSKBN0LH1OB20150213" target="_blank">odotukset</a> Kreikan hallituksen liikkumavarasta on &#8220;mailin korkeudessa&#8221;.
Talouslehti Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/db2fc168-b390-11e4-9449-00144feab7de.html" target="_blank">arvelee</a> samoin. Lehden mukaan kreikkalaisten mahdollisuudet saada toiveensa läpi on hyvin vähäinen. Muiden euromaiden odotukset vanhan talousohjelman pidentämisestä kesään asti on sekin yhä epätodennäköisempää.
Europäättäjät ovat huolissaan siitä, ettei maanantain kokouksessa saavuteta yhteisymmärrystä. Joissain euromaissa Kreikan uusi ohjelma tulisi hyväksyttää parlamentissa. Tähän ei pattitilanteessa jäisi aikaa, sillä Kreikan aiempi pidennetty ohjelma päättyy helmikuun lopussa.
EKP kokoontuu miettimään Kreikan rahoitustilannetta ensi keskiviikkona. Mikäli maanantain kokus ei tuota tuloksia, voi EKP:ssa kasvaa paine evätä kreikkalaispankeilta hätärahoitus. Tämä olisi vakava liike, ja se voisi heittää Kreikan ulos euroalueesta. EKP tuskin haluaa itse olla heittelemässä jäsenmaita ulos.
<h4>Kreikan hallituksella on kreikkalaisten vankka tuki</h4>
Kreikan hallituksen on kuitenkin hyvin vaikea taipua muiden euromaiden tavotteisiin. Kreikassa on lukuisassa kaupungissa järjestetty hallitusta tukevia mielenosoituksia.
Uusimmat <a href="http://en.protothema.gr/according-to-new-poll-syriza-brought-the-hope-for-something-better/" target="_blank">mielipidetiedustelut</a> kertovat, että hallitusta johtavan Syrizan kannatus on rakettimaisessa nousussa. Syrizan kannatus on noussut tammikuun lopun vaaleista noin 9 prosenttiyksikköä. Vastaavasti aiemman hallituksen pääpuolueen Uuden demokratian kannatus on sukeltanut lähes yhtä paljon.
Neljä viidestä kreikkalaisesta on tyytyväinen hallituksensa linjauksiin. Uuden valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin otteista pitää musertavat 85 prosenttia kansasta.
Syrizaa äänestäisi nyt 45,4 prosenttia väestä. Ero toisena olevaan Uuteen demokratiaan on mykistävät 27 prosenttiyksikköä.
Kreikkalaisten lisäksi tukea on tullut myös <a href="http://www.reuters.com/article/2015/02/13/us-eurozone-greece-usa-idUSKBN0LH26L20150213" target="_blank">Yhdysvalloista</a>. Maa haluaa Kreikan velkojien taipuvan sovintoratkaisuun.

Kreikka ja velkojat edelleen erimielisiä

Italialainen la Repubblica-lehti kertoo <a href="http://www.repubblica.it/economia/2015/01/27/news/ue-grecia_spunta_il_patto_segreto_di_novembre_rinvio_dei_rimborsi_gi_concesso_ad_atene-105861978/?ref=HREC1-2">verkkosivuillaan</a>, että euroalueen valtiovarainministereistä koostuva Eurogroup olisi jo viime marraskuun huippukokouksen yhteydessä tehnyt salaisen sopimuksen Kreikan velkahelpotuksista.  Sopimuksen mukaan Kreikka saisi kaikista EU:n myöntämistä luotoista lyhennys- ja korkovapaata aina vuoteen 2020 asti. Kreikan valtionvelasta suurin osa on euroalueen muiden valtioiden ja vakausrahaston omistuksessa.
Mikäli tieto pitää paikkansa, se asettaa artikkelin kirjoittaneen Federico Fubinin mielestä julkisuudessa käydyn Kreikka-keskustelun, Kreikan vaalikampanjan sekä vaalien tuloksen mielenkiintoiseen valoon. Vaalit voittanut Syriza-puolue nousi vaatimuksillaan velkahelpotuksista, mutta istuva pääministeripuolue ei voinut käyttää vaalikampanjassaan jo syntynyttä sopimusta hyväkseen.
Suomessa sekä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) ja pääministeri Alexander Stubb (kok) ovat antaneet lausuntoja, joiden mukaan Suomi ei suostu velkahelpotuksiin. Mikäli tieto sopimuksesta pitää paikkansa, heidän lausuntojensa todenperäisyys on kyseenalainen.

Salainen sopimus Kreikan velkahelpotuksista – lyhennys- ja korkovapaata vuoteen 2020 asti?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini luonnehtii Kreikan vaalitulosta ja vasemmistopuolue Syrizan suurvoittoa Euroopan tukipakettipolitiikan konkurssiksi.
&#8211; Ihmisten täytyy olla todella petettyjä, jätettyjä ja epätoivoisia, kun he ovat lähteneet äänestämään äärivasemmistoa. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat maanantaina – siellä on totista porukkaa Brysselissä, Soini kuvaa.
Jos velkoja lähdetään Syrizan voiton jälkeen leikkaamaan, seuraavana jonossa velkaleikkauksia vaatimassa ovat muut kriisimaat: Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros.
Soini ehdotti velkasaneerausta jo 2010.
&#8211; Silloin maksajina olisivat olleet sijoittajat &#8211; ranskalaiset ja saksalaiset pankit. Jos leikkauksiin mennään nyt, suomalainen ja eurooppalainen veronmaksaja maksavat viulut, Soini luonnehtii.
Soinin mukaan euro ei ole taloudellinen vaan poliittinen valuutta. Saksan ja Kreikan on mahdotonta olla samassa valuutassa.
Kreikka ei yksin pysty tekemään leikkauksia. Jos maa jättää velkansa maksamatta, se menee konkurssiin. Jos muut maat suostuvat velkojen leikkauksiin tai korkojen laina-aikojen pidentämiseen, Suomi häviää kaiken. Jutta Urpilaisen (sd.) neuvottelema tuottojenvaihtosopimus ei siinä tilanteessa päde.
&#8211; Kun Antti Rinne tuli Sdp:n puheenjohtajaksi, hän vaati velkojen leikkauksia. Nyt valtiovarainministerinä hän vastustaa leikkauksia, Soini nauraa.
&#8211; Paavo Arhinmäki (vas.) taas juhlii parhaillaan Ateenan yössä – mies, joka on itse hyväksynyt pankkien ja sijoittajien vastuiden siirtämisen eurooppalaiselle veronmaksajalle. Siellä hän juhlii omia tekosiaan.
Jos Syriza ei saa tuloksia aikaan, puolue alkaa hajota sisältäpäin. Jos Syriza taas saa tahtonsa läpi ja helpotuksia Kreikan velkoihin, muut velkamaat seuraavat kintereillä.
&#8211; Nyt suomalaisesta veronmaksajasta otetaan verimittaa oikein kunnolla.

Timo Soini Syrizan vaalivoitosta: Verimitta veronmaksajasta

Kreikan tänään käytävien parlamenttivaalien äänestysaika loppui iltaseitsemältä. Ennusteet lupaavat ennakkosuosikki Syrizalle murskavoittoa. Ovensuukyselyiden perusteella puolue olisi saamassa vaaleissa 35–40 prosentin kannatuksen. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan 21:30 aikaan.  Uusi demokratia olisi saamassa 23-27 prosentin kannatuksen.
Syrizan hallituskumppani joko Joki tai Itsenäiset kreikkalaiset
Vaalikynnyksen on ylittämässä seitsemän puoluetta. Syrizan ohella parlamentiin nousisi Uusi demokratia, Kultainen aamunkoitto, vasemmistohenkinen Joki, kommunistipuolue KKE, sosialidemokraattinen Pasok ja kansallismielinen Itsenäiset kreikkalaiset. Papandreoun uuden puolueen To Kiniman ei arvella pääsevän yli kolmen prosentin äänikynnyksen.
Syrizan hallituskumppaniksi kaavaillaan pääosin Joki-puoluetta. Yhteinen hallitustaival tarkottaisi kuitenkin Syrizalle keskeisten vaaliteemojen hylkäämistä. Joen puheenjohtaja Stavros Theodorakis on kertonut, ettei puolue istu hallituksessa, joka leikkii tulella eurojäsenyyden kanssa. Syriza joutuisi luopumaan velkasaneeraustavotteistaan merkittävästi.
Markkinareaktioista päätellen tällainen hallitus olisi sijoittajien mieleen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kansallismielinen Itsenäiset kreikkalaiset (ANEL). ANEL:n puheenjohtaja Panos Kammenos on ilmoittanut, että puolue on Syrizan <a href="http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite1_1_21/01/2015_546417">käytettävissä</a>. Myös ANEL on tukipakettiehtoja vastaan. Näiden kahden puolueen varaan rakennettu hallitus olisi kuitenkin langanlaiha. ANEL sai ovensuukyselyissä 4,5 prosentin kannatuksen.
ANEL:n ohjelma on lisäksi muissa asioissa ristiriidassa Syrizan kanssa. Suurin eroavaisuus puolueiden välillä on maahanmuuttopolitiikassa. ANEL on tiukemman linjan kannalla, kun taas Syriza on avoimempi maahanmuutolle.
Tällainen hallitus olisi europäättäjille kuitenkin epämieluinen, sillä vaatimukset tukiehtojen höllentämisestä tai jopa kumoamisesta voisi saada muutkin tukipakettimaat heräämään ja vaatimaan tukiohjelmien kohtuullistamista. Erityisesti espanjalainen Podemos on noussut kärkeen pitkälti samanlaisten teemojen avulla kuin Syrizakin. Puolueen puheenjohtaja Pablo Iglesias kävikin nostattamassa henkeä Syrizan vaalitilaisuudessa loppuviikosta.
Uusintavaalejakaan ei voida poissulkea
Uusi hallitus tulee nimetä nopeasti, tai maassa pitää lakien mukaan järjestää uusintavaalit. Hallitustunnusteluille on aikaa vain muutama päivä. Uusintavaalit tietävät samalla myös sitä, että muiden euromaiden tukiohjelma Kreikalle saattaa ehtiä päättymään. Ohjelman piti päättyä jo vuoden vaihduttua, mutta sitä pidennettiin kahdella kuukaudella helmikuun 28. päivään asti.
Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat maanantaina keskustelemaan muun muassa Kreikan tilanteesta. Esillä on ajatus Kreikan tukiohjelman lisäpidennyksistä, mutta Kreikalla tarvitsee olla neuvotteluosapuolena tuen pidentämistä kysyvä hallitus. Euroryhmän kokouksessa ei siis tehdä vielä Kreikan kohdalla vielä päätöksiä maanantaina.
Pattitilanne Kreikassa on siksi erittäin arkaluontoinen. Mikäli Kreikassa ei saada toimintakykyistä hallitusta kasatuksi, on maa todella lähellä euroeroa.

Syrizan todennäköisimmät hallituskumppanit ovat Joki tai Itsenäiset kreikkalaiset

Kreikan ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään tammikuun 25. päivänä. Mielipidetiedustelujen kärjessä sinnittelee vasemmistopuolue Syriza, jonka ohjelma tietää hankaluuksia muille euromaille.
Syrizan suurin vaalilupaus on neuvotella ”troikan” (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) kanssa solmittu tukiohjelma uudelleen. Tämän lisäksi Syrizan tavoitteena on palauttaa kriisiä edeltänyt minimipalkkataso, sekä parantaa työttömyysturvaa muiden sosiaalisten etuuksien ohella.
Kreikan suurin taloussyöksy on tasaantunut viime kuukausien aikana. Väistyvän pääministerin Antonis Samaraksen aikana maan hallitus on toteuttanut useita kilpailukyvyn palauttamiseen tähtääviä toimia. Samalla nämä toimet ovat luoneet kurjuutta kreikkalaisten keskuuteen. Joka neljäs kreikkalainen on vailla työtä.
On käymässä, kuten Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/financial-times-euro-suuremmassa-vaarassa-nyt-kuin-vuonna-2012/">uutisoi</a> marraskuun alkupuolella: pahimman talouskriisin taltuttelu on nostamassa vielä suuremman uhan euroalueen taivaalle. Tilalle on tullut poliittinen kriisi.
<h4>Velkaneuvottelu on kovan luokan pokeripeliä</h4>
Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsipras on luvannut aloittaa neuvottelut tukiohjelmasta troikan kanssa uusiksi ensimmäisenä virkapäivänään, mikäli hänet valitaan  pääministeriksi. Tsipraksen tavoitteena on saada tuntuvia huojennuksia maan velkatasoon. Hän haluaa lisäksi kumota tukirahan vastineeksi toteutettuja säästötoimia.
Velkasaneeraus satuttaisi pahasti Kreikan tukiohjelmiin myöntyneitä euromaita. Kreikan velasta suurin osa on nyt euromaiden harteilla. Markkinoita huolettaa enemmän säästötoimien kumoaminen. Kreikalla lienee suuria vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta, mikäli säästöohjelmat laitetaan roskakoriin. Kreikan <a href="http://www.investing.com/rates-bonds/greece-3-year-bond-yield">kolmivuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko</a> onkin noussut ripeää tahtia yli 10 prosentin sen jälkeen, kun poliittinen takalukko lähestyi.
Muiden euromaiden ei voida olettaa hyväksyvänsä Kreikan tukilainojen leikkauksia. Yksin Kreikan veloista aiheutuvat luottotappiot eivät riittäne suistamaan muita euromaita perinpohjaiseen ahdinkoon. Voidaan kuitenkin olettaa muidenkin tukiohjelmamaiden haluavan neuvotella itselleen paremmat sopimukset, jos luottoehtoja muutetaan Kreikan kohdalla.
Euromaat katsovat lisäksi, että nyt pystytetyt kriisirahastot suojaavat euroaluetta samanlaiselta tartunnalta kuin mitä eurokriisin alkuvuosina nähtiin. Tällöin Kreikan mahdollista euroeroakaan ei pidetä enää samanlaisena uhkana koko yhteisvaluutalle. Suoremmin sanottuna Kreikalle voidaan näyttää ovea.
Mikäli Tsipras taipuu muiden euromaiden edessä, voi Kreikassa poliittinen epävarmuus lisääntyä entisestään. Kreikkalaiset eivät pidä lainkaan siitä, että ulkopuolinen troikka määrää siitä, miten kreikkalaisten tulisi hoitaa omat asiansa.
Euromaiden taipuessa olisi taas odotettavissa paitsi muiden euromaiden todennäköiset vaatimukset tukiehtojen kohtuullistamisesta, myös Kreikan jatkorahoituksen tuottamat ongelmat. Kun Kreikka ei nykyisillä lainakorkotasoilla pysty markkinaehtoisesti rahoittamaan toimiaan, on rahoituksen tultava toista kautta. Syrizan ohjelmalla rahoitustarpeita lieneekin edessä rutkasti. Tukiohjelmista tulisi pysyvämpiä.
Kreikan eroaminen yhteisvaluutta eurosta murtaisi lisäksi eurojohtajien tarkasti vaaliman tabun: euro ei olisikaan enää peruuttamaton. Tsipras tietänee tämän. Mikään vaihtoehto ei näytä hyvältä. Jonkun on kuitenkin annettava periksi tässä kovan luokan pokeripelissä.
<h4>EKP on paljon vartijana</h4>
Euroopan keskuspankki pitää tällä hetkellä Kreikan pankkijärjestelmää pystyssä. Maan valtiovarainministeri Gikas Hardouvelis toteaa brittilehti <a href="http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11316726/Greece-comes-back-to-haunt-eurozone-as-anti-Troika-rebels-scent-power.html">Telegraphin mukaan</a>, että EKP voisi kuristaa Kreikan nurin silmänräpäyksessä lopettamalla Kreikan pankkien tukirahoituksen.
EKP ei voi <a href="http://www.bloomberg.com/news/2014-12-29/greek-election-puts-ecb-funds-at-risk-as-crisis-memories-revived.html">sääntöjensä vuoksi</a> hyväksyä Kreikan valtiolainoja vakuudeksi rahoittaakseen kreikkalaisia pankkeja, sillä Kreikan valtiolainojen luottoluokitus on liian alhainen. Pankkien rahoitus toimiikin Kreikan keskuspankin vastuulla hätärahoituskanavaa pitkin. EKP:n tulee silti hyväksyä nämä rahoitusoperaatiot.
Mikäli EKP keskeyttäisi hätärahoituksen, ei Kreikalla olisi muuta mahdollisuutta kuin irtaantua eurojärjestelmästä. Tämä olisi kuitenkin erittäin raju toimenpide.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti jo <a href="http://www.reuters.com/article/2014/12/29/us-greece-vote-imf-idUSKBN0K712320141229">keskeyttäneensä</a> Kreikan tukiohjelman ainakin siihen asti, kunnes maahan on saatu muodostettua uusi hallitus.
<h4>Syriza ei ole vielä voittanut vaaleja</h4>
Kreikan puoluekannatusmittauksia tutkitaan tammikuun ajan vaaleihin asti herkeämättä. Uusia mielipidemittauksia lienee niitäkin luvassa entistä enemmän.
Viimeisimmät mittaukset osoittavat nykyisen päähallituspuolueen Uuden demokratian kuronneen Syrizan etumatkaa kiinni. Suurimman puolueen asema on Kreikassa hyvin merkityksellistä, sillä suurin puolue saa 50 kansanedustajan lisän 300-paikkaiseen parlamenttiin.
Väistyvällä pääministerillä Samaraksella on neljä viikkoa aikaa kuroa tätä etumatkaa umpeen, <a href="http://www.bloomberg.com/news/2014-12-29/samaras-has-four-weeks-to-trump-syriza-on-greek-economy.html">uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa</a>. Bloomberg huomioi myös kolmen prosentin äänikynnyksen.
Äänikynnys ja suurimman puolueen lisäpaikat voivat tehdä vaalikampanjasta hyvin <a href="http://www.economist.com/news/leaders/21637334-come-come">mustavalkoisen</a>. Suurimmat puolueet Uusi demokratia ja Syriza taistelevat rajusti näistä lisäpaikoista. Tämä tarkoittaisi kalastelua muiden puolueiden kannatusvesillä.
Tämän kalastelun edessä erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajat voivat siirtyä Syrizan kannattajiksi, jos Uusi demokratia kutistaa eroa entisestään. Äänikynnys voisi kuitenkin pudottaa puolueita pois. Ei olisi lainkaan ihmeellistä, jos pienpuolueet haluavat fuusioitua jommankumman pääpuolueen kanssa.

Kreikan vaaleissa pelataan kovan luokan pokeripeliä – jonkun on annettava periksi

Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f626669a-6528-11e4-91b1-00144feabdc0.html">arvioi</a> euroalueen olevan nyt vielä suuremmissa vaikeuksissa kuin kesällä 2012, jolloin euroalueen repeämispelot olivat markkinoilla suurimmillaan. Markkinat ovat rauhoittuneet tuntuvasti, mutta nyt euroa uhkaa vielä suurempi vaara: kansalaisten mitta on tulossa täyteen.
Münchau perustelee näkemystään sillä, että vuonna 2012 laadittiin ruusuntuoksuiset talousennusteet. Kansalaisille käänne parempaan on jäänyt kuitenkin suurelta osin näkemättä. Tiedossa on lisää vyönkiristystä, sekä laimeaa tai olematonta talouskasvua vielä vuosiksi eteenpäin.
<h4>Eurokriitikot valtaavat paalupaikat</h4>
Tämä on näkynyt eurokriittisten tai -vastaisten puolueiden huimana nousuna. Ranskan Front Nationale näpäytti vanhoja konsensushymistelijöitä voittamalla eurovaalit, ja puolue on jatkanut mielipidemittausten kärjessä. Italiassa Beppe Grillon löyhällä organisaatiolla kasaama puolue marssitti runsaasti kansanedustajia maansa parlamenttiin. Molemmat puolueet haluaisivat lakkauttaa eurojäsenyyden.
Kreikassa vaalit olivat niin aikaisessa vaiheessa, että Brysselin pelot eivät ehtineet toteutua. Uusi Demokratia -puolue voitti täpärästi vaalit ja sai muodostettua langanlaihaksi kuihtuneen enemmistöhallituksen. Sittemmin vasemmistolainen Syriza on kiilannut mielipidemittausten kärkeen. Syrizan tavoitteena on kumota talouden vyönkiristely ja leikkauttaa maan velkataakkaa tuntuvasti. Jälkimmäisen toteutuessa muut euromaat saisivat tyytyä alaskirjaamaan luottotappioita kymmenien miljardien edestä.
Espanjassa vain 10 kuukauden ikäinen vasemmistolainen Podemos-puolue (&#8220;me voimme&#8221;) on myös kiilannut paalupaikalle ohi Brysselin toivepuolueiden. Syrizan tavoin Podemos ei ole sinällään eurovastainen. Heidän polittisten tavotteiden osalta on kuitenkin sanottava, etteivät maat voisi yksinkertaisesti jatkaa yhteisvaluutan paaluttamassa karsinassa.
New York Times <a href="http://www.nytimes.com/2014/11/10/business/international/spains-problems-leave-parties-at-a-loss.html">arveleekin</a> Espanjan tulevien vaalien olevan hyvin vaikeat. Podemoksen nousun myötä maahan ei saada enemmistöhallitusta, joka kykenisi pitämään tilanteen hallinnassa. Vanhojen &#8220;arkkivihollisten&#8221; on lyöttäydyttävä yhteen aivan kuten Italiassa ja Kreikassa. Tämä saattaisi kuitenkin vain kasvattaa Podemoksen suosiota &#8211; aivan samalla kaavalla kuin Kreikassa on käynyt Syrizan kohdalla.