
Kreikka ja velkojat edelleen erimielisiä
Kreikan hallituksen ja maan velkojien näkemykset eivät kohdanneet vielä perjantain neuvotteluissa. Viikonlopun yli kestävien neuvottelujen tarkoitus olisi löytää jotakuinkin yhteinen sävel maanantain euromaiden valtiovarainministereiden (Euroryhmä) kokouksen.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem pysyy pessimistinä. Hänen mukaansa kreikkalaisten äänestäjien odotukset Kreikan hallituksen liikkumavarasta on ”mailin korkeudessa”.
Talouslehti Financial Times arvelee samoin. Lehden mukaan kreikkalaisten mahdollisuudet saada toiveensa läpi on hyvin vähäinen. Muiden euromaiden odotukset vanhan talousohjelman pidentämisestä kesään asti on sekin yhä epätodennäköisempää.
Europäättäjät ovat huolissaan siitä, ettei maanantain kokouksessa saavuteta yhteisymmärrystä. Joissain euromaissa Kreikan uusi ohjelma tulisi hyväksyttää parlamentissa. Tähän ei pattitilanteessa jäisi aikaa, sillä Kreikan aiempi pidennetty ohjelma päättyy helmikuun lopussa.
EKP kokoontuu miettimään Kreikan rahoitustilannetta ensi keskiviikkona. Mikäli maanantain kokus ei tuota tuloksia, voi EKP:ssa kasvaa paine evätä kreikkalaispankeilta hätärahoitus. Tämä olisi vakava liike, ja se voisi heittää Kreikan ulos euroalueesta. EKP tuskin haluaa itse olla heittelemässä jäsenmaita ulos.
Kreikan hallituksella on kreikkalaisten vankka tuki
Kreikan hallituksen on kuitenkin hyvin vaikea taipua muiden euromaiden tavotteisiin. Kreikassa on lukuisassa kaupungissa järjestetty hallitusta tukevia mielenosoituksia.
Uusimmat mielipidetiedustelut kertovat, että hallitusta johtavan Syrizan kannatus on rakettimaisessa nousussa. Syrizan kannatus on noussut tammikuun lopun vaaleista noin 9 prosenttiyksikköä. Vastaavasti aiemman hallituksen pääpuolueen Uuden demokratian kannatus on sukeltanut lähes yhtä paljon.
Neljä viidestä kreikkalaisesta on tyytyväinen hallituksensa linjauksiin. Uuden valtiovarainministerin Gianis Varoufakisin otteista pitää musertavat 85 prosenttia kansasta.
Syrizaa äänestäisi nyt 45,4 prosenttia väestä. Ero toisena olevaan Uuteen demokratiaan on mykistävät 27 prosenttiyksikköä.
Kreikkalaisten lisäksi tukea on tullut myös Yhdysvalloista. Maa haluaa Kreikan velkojien taipuvan sovintoratkaisuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.