Arabimaat puolustavat pontevasti palestiinalaisia – mutta ohjaavat pakolaiset mieluusti muualle

Gazan palestiinalaisten kohtalo on vuosikymmenten ajan ollut yksi arabimaailman keskeisistä poliittisista kysymyksistä. Arabijohtajat ovat tuominneet Israelin sotatoimet, vaatineet palestiinalaisten oikeuksien turvaamista ja korostaneet arabimaiden yhteistä vastuuta. Kun kysymys siirtyy poliittisista julistuksista pakolaisten vastaanottamiseen alkaa rykiminen ja yskintä.

Arabimaiden kaksinaismoralismi tulee erityisen räikeänä silmille, kun katse kääntyy Saudi-Arabiaan, Qatariin ja Arabiemiirikuntiin. Rahaa on että ranteita pakottaa, mutta ökyrikkaat öljymaat eivät ole tarjonneet turvapaikkaa Gazan palestiinalaisväestölle, kertoo SVT.

Turvapaikkasysteemi uupuu

Persianlahden valtioiden maahanmuuttopolitiikka perustuu pitkälti määräaikaiseen työntekoon, eikä siellä päin ole EU:n malliin toimivaa turvapaikkapolitiikkaa.

Palestiinalaisia toki asuu ja työskentelee Persianlahden maissa, mutta työntekijän oleskelulupa on aivan eri asia kuin pakolaiselle myönnetty pysyvä suojelu sekä sosiaalis-taloudellinen turvaverkko.

Vauraat arabimaat rahoittavat mieluummin humanitaarista apua ja osallistuva loputtomiin diplomaattisiin keskusteluihin, kuin avaavat rajojaan suurille pakolaisjoukoille. Palestiinalaisten oikeuksien puolustaminen on tärkeää mutta vain näiden omilla asuinseuduilla.

Toki nykyisessä suurvaltapoliittisessa tilanteessa on niinkin, että Gazan kahden miljoonan pakolaisen muutto arabimaihin voisi tehdä paluun kotiseuduille poliittisesti mahdottomaksi. Ratkaisuna voisi olla tilapäinen suojelu, johon liittyisi kansainvälisesti turvattu paluuoikeus. Tosin helpommin kirjoitettu kuin tehty.

Hamasin uhkaava haamu

Myös Egypti ja Jordania ovat vastustaneet tanakasti palestiinalaisten vaellusta alueilleen. Libanonissa uusien pakolaisten vastaanottaminen on jo ennestään räjähdysherkkä poliittinen kysymys. Kyseessä on turvallisuusuhka ja mahdollinen pysyvä väestöpoliittinen muutos.

Egyptillä on Gazan alueen kanssa yhteinen raja ja maan hallinto laskee, että pakolaisjoukkojen mukana Siinain niemimaalle voisi siirtyä myös Hamasin taistelijoita. Presidentti Abdel Fattah al-Sisin hallinto suhtautuu terroristijärjestöön epäluuloisesti erityisesti siksi, että Hamasilla on historialliset yhteydet Egyptin kiellettyyn Muslimiveljeskuntaan

Egypti pelkää myös, että sen alueelta voitaisiin tehdä iskuja Israeliin ja tällöin maa olisi samantien napit vastakkain Israelin kanssa. Israelin ja Egyptin rauhansopimus kanssa on maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotähti jo vuodesta 1979 lähtien.

Mustan syyskuun muisto

Jordaniassa huomattava osa maan kansalaisista on palestiinalaista alkuperää. Katkerien muistojen lähteenä on palestiinalaisten asejärjestöjen olivat kasvanut vaikutusvaltaansa Jordaniassa vuonna 1970. Ne alkoivat haastaa maan kuningashuoneen auktoriteettia.

Seurauksena oli niin sanottu Musta syyskuu, jossa Jordanian armeija taisteli palestiinalaisia aseellisia järjestöjä vastaan. Taisteluissa kuoli tuhansia ihmisiä.

Jordanian kuningashuoneelle tapahtumat ovat edelleen historiallinen varoitus siitä, miten pakolaiskysymys voi muuttua valtion sisäiseksi valtakamppailuksi.

Palestiinalaiset ajoivat Libanonin sisällissotaan

Libanonissa palestiinalaisten aseellisten järjestöjen toiminta oli yksi maan 1970-luvun puolivälissä alkaneen sisällissodan taustatekijöistä. Palestiinalaisten aseelliset ryhmät (sekä iranilaismielinen Hizbollah) ovat käyttäneet Libanonia myös lavettina Israeliin tehdyille iskuille. Israelin Libanoniin suunnatut sotilaalliset operaatiot ja lähes romahtaneen valtion sisäiset ristiriidat ovat pahentaneet tilannetta.

Libanonissa asuu edelleen palestiinalaispakolaisia, joista monien perheet ovat eläneet maassa sukupolvien ajan. Pakolaisten asema on ollut monin tavoin rajoitettu. Heidän pääsyään tiettyihin ammatteihin ja omistusoikeuksiinsa liittyy rajoituksia.

Libanonin poliittinen järjestelmä perustuu uskonnollisten ryhmien vallanjakoon. Yhä uusien pakolaisten pysyvän asettumisen pelätään muuttavan alueen tasapainoa. Maan vakavat talousongelmat ja jo ennestään suuri pakolaisväestö vaikeuttavat sekasortoista tilannetta entisestään.