Kreikan ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään tammikuun 25. päivänä. Mielipidetiedustelujen kärjessä sinnittelee vasemmistopuolue Syriza, jonka ohjelma tietää hankaluuksia muille euromaille.

Syrizan suurin vaalilupaus on neuvotella ”troikan” (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) kanssa solmittu tukiohjelma uudelleen. Tämän lisäksi Syrizan tavoitteena on palauttaa kriisiä edeltänyt minimipalkkataso, sekä parantaa työttömyysturvaa muiden sosiaalisten etuuksien ohella.

Kreikan suurin taloussyöksy on tasaantunut viime kuukausien aikana. Väistyvän pääministerin Antonis Samaraksen aikana maan hallitus on toteuttanut useita kilpailukyvyn palauttamiseen tähtääviä toimia. Samalla nämä toimet ovat luoneet kurjuutta kreikkalaisten keskuuteen. Joka neljäs kreikkalainen on vailla työtä.

On käymässä, kuten Suomen Uutiset uutisoi marraskuun alkupuolella: pahimman talouskriisin taltuttelu on nostamassa vielä suuremman uhan euroalueen taivaalle. Tilalle on tullut poliittinen kriisi.

Velkaneuvottelu on kovan luokan pokeripeliä

Syrizan puheenjohtaja Aleksis Tsipras on luvannut aloittaa neuvottelut tukiohjelmasta troikan kanssa uusiksi ensimmäisenä virkapäivänään, mikäli hänet valitaan  pääministeriksi. Tsipraksen tavoitteena on saada tuntuvia huojennuksia maan velkatasoon. Hän haluaa lisäksi kumota tukirahan vastineeksi toteutettuja säästötoimia.

Velkasaneeraus satuttaisi pahasti Kreikan tukiohjelmiin myöntyneitä euromaita. Kreikan velasta suurin osa on nyt euromaiden harteilla. Markkinoita huolettaa enemmän säästötoimien kumoaminen. Kreikalla lienee suuria vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta, mikäli säästöohjelmat laitetaan roskakoriin. Kreikan kolmivuotisen joukkovelkakirjan jälkimarkkinakorko onkin noussut ripeää tahtia yli 10 prosentin sen jälkeen, kun poliittinen takalukko lähestyi.

Muiden euromaiden ei voida olettaa hyväksyvänsä Kreikan tukilainojen leikkauksia. Yksin Kreikan veloista aiheutuvat luottotappiot eivät riittäne suistamaan muita euromaita perinpohjaiseen ahdinkoon. Voidaan kuitenkin olettaa muidenkin tukiohjelmamaiden haluavan neuvotella itselleen paremmat sopimukset, jos luottoehtoja muutetaan Kreikan kohdalla.

Euromaat katsovat lisäksi, että nyt pystytetyt kriisirahastot suojaavat euroaluetta samanlaiselta tartunnalta kuin mitä eurokriisin alkuvuosina nähtiin. Tällöin Kreikan mahdollista euroeroakaan ei pidetä enää samanlaisena uhkana koko yhteisvaluutalle. Suoremmin sanottuna Kreikalle voidaan näyttää ovea.

Mikäli Tsipras taipuu muiden euromaiden edessä, voi Kreikassa poliittinen epävarmuus lisääntyä entisestään. Kreikkalaiset eivät pidä lainkaan siitä, että ulkopuolinen troikka määrää siitä, miten kreikkalaisten tulisi hoitaa omat asiansa.

Euromaiden taipuessa olisi taas odotettavissa paitsi muiden euromaiden todennäköiset vaatimukset tukiehtojen kohtuullistamisesta, myös Kreikan jatkorahoituksen tuottamat ongelmat. Kun Kreikka ei nykyisillä lainakorkotasoilla pysty markkinaehtoisesti rahoittamaan toimiaan, on rahoituksen tultava toista kautta. Syrizan ohjelmalla rahoitustarpeita lieneekin edessä rutkasti. Tukiohjelmista tulisi pysyvämpiä.

Kreikan eroaminen yhteisvaluutta eurosta murtaisi lisäksi eurojohtajien tarkasti vaaliman tabun: euro ei olisikaan enää peruuttamaton. Tsipras tietänee tämän. Mikään vaihtoehto ei näytä hyvältä. Jonkun on kuitenkin annettava periksi tässä kovan luokan pokeripelissä.

EKP on paljon vartijana

Euroopan keskuspankki pitää tällä hetkellä Kreikan pankkijärjestelmää pystyssä. Maan valtiovarainministeri Gikas Hardouvelis toteaa brittilehti Telegraphin mukaan, että EKP voisi kuristaa Kreikan nurin silmänräpäyksessä lopettamalla Kreikan pankkien tukirahoituksen.

EKP ei voi sääntöjensä vuoksi hyväksyä Kreikan valtiolainoja vakuudeksi rahoittaakseen kreikkalaisia pankkeja, sillä Kreikan valtiolainojen luottoluokitus on liian alhainen. Pankkien rahoitus toimiikin Kreikan keskuspankin vastuulla hätärahoituskanavaa pitkin. EKP:n tulee silti hyväksyä nämä rahoitusoperaatiot.

Mikäli EKP keskeyttäisi hätärahoituksen, ei Kreikalla olisi muuta mahdollisuutta kuin irtaantua eurojärjestelmästä. Tämä olisi kuitenkin erittäin raju toimenpide.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti jo keskeyttäneensä Kreikan tukiohjelman ainakin siihen asti, kunnes maahan on saatu muodostettua uusi hallitus.

Syriza ei ole vielä voittanut vaaleja

Kreikan puoluekannatusmittauksia tutkitaan tammikuun ajan vaaleihin asti herkeämättä. Uusia mielipidemittauksia lienee niitäkin luvassa entistä enemmän.

Viimeisimmät mittaukset osoittavat nykyisen päähallituspuolueen Uuden demokratian kuronneen Syrizan etumatkaa kiinni. Suurimman puolueen asema on Kreikassa hyvin merkityksellistä, sillä suurin puolue saa 50 kansanedustajan lisän 300-paikkaiseen parlamenttiin.

Väistyvällä pääministerillä Samaraksella on neljä viikkoa aikaa kuroa tätä etumatkaa umpeen, uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa. Bloomberg huomioi myös kolmen prosentin äänikynnyksen.

Äänikynnys ja suurimman puolueen lisäpaikat voivat tehdä vaalikampanjasta hyvin mustavalkoisen. Suurimmat puolueet Uusi demokratia ja Syriza taistelevat rajusti näistä lisäpaikoista. Tämä tarkoittaisi kalastelua muiden puolueiden kannatusvesillä.

Tämän kalastelun edessä erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajat voivat siirtyä Syrizan kannattajiksi, jos Uusi demokratia kutistaa eroa entisestään. Äänikynnys voisi kuitenkin pudottaa puolueita pois. Ei olisi lainkaan ihmeellistä, jos pienpuolueet haluavat fuusioitua jommankumman pääpuolueen kanssa.