Kreikan talous tasapainottumassa erikoisesta syystä

Kreikan taloustilanne on tasapainottumassa Kreikan valtiovarainministeriön ennakkoarvioiden mukaan. Kreikan vasemmistovetoinen hallitus on onnistunut kääntämään perusylijäämän jyrkkään nousuun. Perusylijäämässä ei huomioida velanhoitokuluja.

Kreikan budjetti on silti alijäämäinen, mutta alijäämä on kutistunut alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Alijäämää on kertynyt tammi-huhtikuussa noin puoli miljardia euroa.

Erityisesti verotuottojen romahduksen vuoksi Kreikan taloustilanne näytti varsin huolestuttavalta tammi- ja helmikuussa. Kansalaiset lykkäsivät veromaksujaan odottaessaan uuden hallituksen purkavan aiemman hallituksen laatimia veroja. Erityisesti kiinteistöverojen osalta tuotto jäi vähäiseksi.

Verotulot ovat toipuneet, mutta ovat edelleen hieman tavoitetason alapuolella.

Maksut rästiin

Suurin tekijä Kreikan perusylijäämän kohentumisessa on kuitenkin julkistalouden menoleikkaukset. Kreikan julkistalouden menot ovat tammi-huhtikuun aikana yli 2 miljardia euroa pienemmät kuin budjettiarvioissa.

Kreikkalaislehti Kathimerinin mukaan tämä johtuu siitä, että Kreikan hallitus on jäädyttänyt maksuja yrityksille, jotka tuottavat tuotteita ja palveluita valtion tarpeisiin. Kreikan hallitus aikoo tutkia rästissä olevia maksuja. Jos ne todetaan liian suuriksi, ne jäävät kokonaan maksamatta.

Brysseliläinen ajatushautomo Bruegel muistuttaa Kreikan lisääntyneistä velvoitteista käytettyään Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n puskurirahastoa saman rahaston lainanlyhennyksiin. Puskurirahaston ollessa vajaa, tulee vajeen osalta uusia korkomenoja.

Varoufakis: Ei olisi koskaan
pitänyt mennä euroon

Talousprofessorista Kreikan valtiovarainministeriksi ponnahtanut Gianis Varoufakis pitää yhteisvaluutta euroa ongelmallisena.

– Toivoisin, että meillä olisi drakma. Toivoisin, että emme olisi koskaan menneet rahaliittoon, Varoufakis toteaa brittilehti The Guardianille.

Varoufakis uskoo, että moni muu eurooppalainen päättäjä ajattelee nyt samoin. Varoufakisin mielestä yhteisvaluutta euro on huonosti suunniteltu. Hän kuitenkin muistuttaa, että yhteisvaluutasta ei enää pääse ulos ilman katastrofia.

IMF: Kreikka ei selviä
ilman uutta tukea

IMF:n salainen muistio Kreikan tilanteesta on vuotanut julkisuuteen. Muistiossa todetaan, että Kreikkaa uhkaa maksukyvyttömyys kesäkuun viidentenä päivänä, jolloin Kreikalta erääntyy seuraava luottoerä IMF:lle.

Ilman toisen tukipaketin viimeistä maksuerää IMF ei usko Kreikan enää pystyvän hoitamaan velkojaan. Kreikan aika käy vähiin, eikä tiedossa ole enää kuin yksi kokous ennen kesäkuun viidettä.

Muistiossa todetaan euromaiden mahdollisesti taipuvan tukipakettierän pilkkomiseen niin, että Kreikka suoriutuu vielä kesäkuun alun velkaerästään. Muistiossa todetaan kuitenkin se, että myöhemmin kesällä Kreikalta erääntyy miljardien eurojen edestä luottoja. Toisen tukipaketin viimeinenkään maksuerä ei riitä kattamaan velanmaksuja ensi kesänä.

IMF toteaa, että sen tulisi jatkossa pitäytyä omissa säännöissään. Tämä tarkoittaisi IMF:n poistumista Kreikan tukiohjelmasta.

IMF käy muistiossaan lävitse itse käynnissä olevaa ohjelmaa. IMF:n tarkastajat eivät ole päässeet käsiksi asiakirjoihin. Kreikka on lisäksi kieltäytynyt tukiohjelmaa valvovien tahojen – Euroopan keskuspankki EKP, Euroopan komissio ja IMF – vaatimuksista leikata eläkkeitä. Myös työmarkkinauudistukset ovat jäissä. Kreikka on vielä palkannut aiemmin irtisanottuja julkisen sektorin työntekijöitä.

Poliittinen paine uuteen tukiohjelmaan voi kasvaa kuitenkin maksuhäiriön lähestyessä. Tukiohjelmasopimuksen mukaan velkojen laiminlyönti IMF:lle katsotaan kuin Kreikka olisi laiminlyönyt velkojaan myös muille tukipakettiin osallistuneille luotottajille.

Kansanäänestys tukiohjelmasta?

Kreikan hallitus toivoo edelleen saavuttavansa kompromissin muiden euromaiden kanssa tukirahoituksen jatkosta. Neuvottelutulosta hankaloittaa molempien osapuolien kynnysvaatimukset. Kreikan hallitus on todennut, ettei se aio leikata enää eläkkeitä tai uudistaa työmarkkinoita. Juuri tällaisia toimia muut euromaat haluavat Kreikan tekevän.

Kreikan uudistuksista vastaava varasisäministeri Giorgos Katrougalos uskoo sovun löytyvän. Hän tarjoaa vain 10 prosentin todennäköisyyttä sille, että Kreikan ja velkojien välinen kuilu repeää.

Neuvottelujen epäonnistuminen voi johtaa Kreikan euroeroon. Samalla koko yhteisvaluutta asettuu vaaraan.

Kreikka voi järjestää myös kansanäänestyksen tukiohjelman hyväksymisestä. Koska kreikkalaisten enemmistö haluaa pysytellä yhteisvaluutassa, voi myönteinen tulos antaa Kreikan hallitukselle paremmat edellytykset toteuttaa euromaiden haluamia talousuudistuksia.

Katrougalos kuitenkin muistuttaa, ettei kansanäänestys ole tällä hetkellä hallituksen mielessä. Se kuitenkin järjestetään, jos euromaat esittävät neuvottelupöydässä uhkavaatimuksia. Katrougalos kertoo, että Kreikan hallitus kampanjoi mahdollisessa kansanäänestyksessä tukiehtojen hylkäämisen puolesta.