

Kreikan talous tasapainottumassa erikoisesta syystä
Kreikan taloustilanne on tasapainottumassa Kreikan valtiovarainministeriön ennakkoarvioiden mukaan. Kreikan vasemmistovetoinen hallitus on onnistunut kääntämään perusylijäämän jyrkkään nousuun. Perusylijäämässä ei huomioida velanhoitokuluja.
Kreikan budjetti on silti alijäämäinen, mutta alijäämä on kutistunut alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Alijäämää on kertynyt tammi-huhtikuussa noin puoli miljardia euroa.
Erityisesti verotuottojen romahduksen vuoksi Kreikan taloustilanne näytti varsin huolestuttavalta tammi- ja helmikuussa. Kansalaiset lykkäsivät veromaksujaan odottaessaan uuden hallituksen purkavan aiemman hallituksen laatimia veroja. Erityisesti kiinteistöverojen osalta tuotto jäi vähäiseksi.
Verotulot ovat toipuneet, mutta ovat edelleen hieman tavoitetason alapuolella.
Maksut rästiin
Suurin tekijä Kreikan perusylijäämän kohentumisessa on kuitenkin julkistalouden menoleikkaukset. Kreikan julkistalouden menot ovat tammi-huhtikuun aikana yli 2 miljardia euroa pienemmät kuin budjettiarvioissa.
Kreikkalaislehti Kathimerinin mukaan tämä johtuu siitä, että Kreikan hallitus on jäädyttänyt maksuja yrityksille, jotka tuottavat tuotteita ja palveluita valtion tarpeisiin. Kreikan hallitus aikoo tutkia rästissä olevia maksuja. Jos ne todetaan liian suuriksi, ne jäävät kokonaan maksamatta.
Brysseliläinen ajatushautomo Bruegel muistuttaa Kreikan lisääntyneistä velvoitteista käytettyään Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n puskurirahastoa saman rahaston lainanlyhennyksiin. Puskurirahaston ollessa vajaa, tulee vajeen osalta uusia korkomenoja.
Varoufakis: Ei olisi koskaan
pitänyt mennä euroon
Talousprofessorista Kreikan valtiovarainministeriksi ponnahtanut Gianis Varoufakis pitää yhteisvaluutta euroa ongelmallisena.
– Toivoisin, että meillä olisi drakma. Toivoisin, että emme olisi koskaan menneet rahaliittoon, Varoufakis toteaa brittilehti The Guardianille.
Varoufakis uskoo, että moni muu eurooppalainen päättäjä ajattelee nyt samoin. Varoufakisin mielestä yhteisvaluutta euro on huonosti suunniteltu. Hän kuitenkin muistuttaa, että yhteisvaluutasta ei enää pääse ulos ilman katastrofia.
IMF: Kreikka ei selviä
ilman uutta tukea
IMF:n salainen muistio Kreikan tilanteesta on vuotanut julkisuuteen. Muistiossa todetaan, että Kreikkaa uhkaa maksukyvyttömyys kesäkuun viidentenä päivänä, jolloin Kreikalta erääntyy seuraava luottoerä IMF:lle.
Ilman toisen tukipaketin viimeistä maksuerää IMF ei usko Kreikan enää pystyvän hoitamaan velkojaan. Kreikan aika käy vähiin, eikä tiedossa ole enää kuin yksi kokous ennen kesäkuun viidettä.
Muistiossa todetaan euromaiden mahdollisesti taipuvan tukipakettierän pilkkomiseen niin, että Kreikka suoriutuu vielä kesäkuun alun velkaerästään. Muistiossa todetaan kuitenkin se, että myöhemmin kesällä Kreikalta erääntyy miljardien eurojen edestä luottoja. Toisen tukipaketin viimeinenkään maksuerä ei riitä kattamaan velanmaksuja ensi kesänä.
IMF toteaa, että sen tulisi jatkossa pitäytyä omissa säännöissään. Tämä tarkoittaisi IMF:n poistumista Kreikan tukiohjelmasta.
IMF käy muistiossaan lävitse itse käynnissä olevaa ohjelmaa. IMF:n tarkastajat eivät ole päässeet käsiksi asiakirjoihin. Kreikka on lisäksi kieltäytynyt tukiohjelmaa valvovien tahojen – Euroopan keskuspankki EKP, Euroopan komissio ja IMF – vaatimuksista leikata eläkkeitä. Myös työmarkkinauudistukset ovat jäissä. Kreikka on vielä palkannut aiemmin irtisanottuja julkisen sektorin työntekijöitä.
Poliittinen paine uuteen tukiohjelmaan voi kasvaa kuitenkin maksuhäiriön lähestyessä. Tukiohjelmasopimuksen mukaan velkojen laiminlyönti IMF:lle katsotaan kuin Kreikka olisi laiminlyönyt velkojaan myös muille tukipakettiin osallistuneille luotottajille.
Kansanäänestys tukiohjelmasta?
Kreikan hallitus toivoo edelleen saavuttavansa kompromissin muiden euromaiden kanssa tukirahoituksen jatkosta. Neuvottelutulosta hankaloittaa molempien osapuolien kynnysvaatimukset. Kreikan hallitus on todennut, ettei se aio leikata enää eläkkeitä tai uudistaa työmarkkinoita. Juuri tällaisia toimia muut euromaat haluavat Kreikan tekevän.
Kreikan uudistuksista vastaava varasisäministeri Giorgos Katrougalos uskoo sovun löytyvän. Hän tarjoaa vain 10 prosentin todennäköisyyttä sille, että Kreikan ja velkojien välinen kuilu repeää.
Neuvottelujen epäonnistuminen voi johtaa Kreikan euroeroon. Samalla koko yhteisvaluutta asettuu vaaraan.
Kreikka voi järjestää myös kansanäänestyksen tukiohjelman hyväksymisestä. Koska kreikkalaisten enemmistö haluaa pysytellä yhteisvaluutassa, voi myönteinen tulos antaa Kreikan hallitukselle paremmat edellytykset toteuttaa euromaiden haluamia talousuudistuksia.
Katrougalos kuitenkin muistuttaa, ettei kansanäänestys ole tällä hetkellä hallituksen mielessä. Se kuitenkin järjestetään, jos euromaat esittävät neuvottelupöydässä uhkavaatimuksia. Katrougalos kertoo, että Kreikan hallitus kampanjoi mahdollisessa kansanäänestyksessä tukiehtojen hylkäämisen puolesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.