Kreikan hallitus toimitti viime viikon perjantaina oman toimenpidelistansa Kreikan velkojia edustavalle ”Brysselin ryhmälle”, mutta ryhmän (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV) mukaan esityslista on liian epämääräinen.
Osapuolet ovat neuvotelleet läpi viikonlopun, ja lehtitiedot kertovat neuvottelujen sujuneen myönteisissä merkeissä. Kreikka toivoo saavansa toisen tukipaketin viimeisestä maksuerästä osan, jolla maa voisi turvata tulevia menoja. Kreikka on jo ilmoittanut, ettei se välttämättä pysty hoitamaan IMF:lle erääntyvää 450 miljoonan euron velkaerää huhtikuun yhdeksäntenä päivänä.
Luottoluokitusyhtiö Fitch pudotti Kreikan valtion luottoluokitusta CCC-luokkaan. Yhtiö kertoi leikanneensa Kreikan tämänvuotista kasvuennustetta 1,5 prosentista puoleen prosenttiin.
Kreikan hallitukselta osin myönnytyksiä
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on taipumassa joihinkin velkojien vaatimuksiin. Kreikka olisi nyt valmis säilyttämään suuren epäsuosion saaneen kiinteistöveron. Syriza-puolueen vaaliohjelmassa tästä verosta piti luopua.
Tämän lisäksi lomasaarille on suunniteltu korkeampaa arvonlisäveroa. Veronkorotus on ollut aiemmin Kreikan hallituksen kieltolistalla.
Velkojia edustava Brysselin ryhmä on vaatinut lisäksi toimenpiteitä, joihin Kreikan hallitus ei ole suostunut. Näihin lukeutuvat erityisesti palkkojen ja eläkkeiden leikkaukset.
– Näköpiirissä ei ole ainoatakaan talouden supistumista tukevaa toimenpidettä, kuten palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia tai massairtisanomiset vapauttavaa lakiuudistusta, pääministeri Tsipras kertoi kreikkalaiselle RealNews-lehdelle.
EKP:n velkakirjojen osto voi
edesauttaa euron hajoamista
Talouslehti Financial Times kertoo EKP:n mittavan velkakirjojen ostojen voivan edesauttaa euroalueen hajoamista. Markkinat ovat tuudittautuneet ostojen tuomaan hvyään oloon.
Kreikan mahdollisen euroeron kivuliaat vaikutukset naamioituvat tämän tuudittautumisen taakse.
– Tällä hetkellä kaikki on keinotekoisesti piilotettu EKP:n osto-ohjelman taakse, Barclays-pankin pääekonomisti Philippe Gudin de Vallerin toteaa lehdelle.
Pääekonomistin mukaan Kreikan ero yhteisvaluutasta poistaisi kuitenkin näkemyksen euron peruuttamattomuudesta. Markkinoiden hermoilu perustuisi kysymykseen siitä, kuka lähtee seuraavaksi.
UniCredit-pankin pääekonomisti Erik Nielsen olettaa Kreikan euroeron olevan kuitenkin hallittavissa. Samoin monet eurooppalaiset ministerit luottavat siihen, että Kreikan euroeron haitalliset vaikutukset on minimoitu kriisirahastojen avulla.
Henri Myllyniemi