Keskisuomalainen uutisoi jämsäläisen poliitikon Pekka Katajan menehtyneen torstai-iltana pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 1961.
Asiasta kertoo Katajan pitkäaikainen ystävä, dosentti Arto Luukkanen.
– Hänen ansiostaan Keski-Suomessa ja ympäri Suomea ”unohdetun kansan” sanoma levisi pitkin toreja aina 1980-luvulta saakka näihin päiviin saakka, Luukkanen muistelee.
Puheenjohtaja Riikka Purra Suomen Uutisille: ”Hyvin surullinen uutinen. Pekka omisti suuren osan elämästään politiikalle, Keski-Suomessa ja Helsingissäkin. Poikkeuksellisen omistautunut ja sinnikäs mies. Lämmin osanottoni Pekan läheisille.”
Katajan hyvin tuntenut valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo: ”Pekka oli pitkän linjan järjestömies. Sitkeä tervaskanto, taitava asiaosaaja. Osanottoni poismenneen omaisille.”
Kataja on ollut politiikassa mukana vuodesta 1983 ja toiminut muun muassa Jämsänkoskella SMP:n eli ”vennamolaisten” kaupunginvaltuutettuna jo 1980-1990-luvuilla, yltäen myös kaupunginhallitukseen. 2000-luvulla hän toimi lukuisissa perussuomalaisten luottamustehtävissä, muun muassa piirisihteerinä, Jämsän valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä perussuomalaisten järjestösihteerinä. Sittemmin Katajan ja perussuomalaisten tiet erkanivat.
Vuonna 2020 Kataja joutui Suomen oloissa täysin poikkeuksellisen väkivallanteon kohteeksi. Kataja pahoinpideltiin kotinsa eteisessä vasaralla. Tapausta käsiteltiin julkisuudessa laajalti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman myöntää viimein EU-paineen alla, että hallituksen pitää tehdä tarvittaessa lisää sopeutusta julkiseen talouteen. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa nyt SDP:ta ja oppositiota epäjohdonmukaisuudesta.
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.
