LEHTIKUVA Jussi Nukari
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tunnustaa vihdoin yhä ilmeisenpänä pidetyn seikan, jota on oppositiossa ounasteltu jo pidempään. Kehyskuntiin kaavaillut pakkoliitokset eivät ehdi voimaan tällä vaalikaudella. Virkkunen sanoi asian julki Ylen A-studiossa maanantaina.
Pakkoliitokset mahdollistava lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle tällä viikolla.
– En usko, että tämä hallitus ehtisi käyttää tätä lainsäädäntöä, sen mahdollisuuksia. Kunnilla on koko tämä vuosi aikaa tehdä omia selvityksiä ja päätöksiään, ja sitten ensi vuonna on sitten aika arvioida se, kuinka pitkälle niitten avulla on päästy, Virkkunen sanoi Ylen haastattelussa.
Jos hallituksen suunnitelma kuntarakennelain muuttamisesta toteutuu, valtioneuvosto saa oikeuden liittää suurimpia kaupunkeja ja niiden kehyskuntia toisiinsa vastoin valtuustojen kantaa kymmenellä kaupunkiseudulla ja yhteensä 25 kunnassa.
10 keskuskaupunkia, 25 liitoskuntaa
Alueiden keskuskaupungit ovat Oulu, Vaasa, Pori, Turku, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Lahti, Kuopio ja Joensuu. Suurimmat pähkinät ovat Tampere ja Turku, joissa myös vastustus on kovinta. Turussa myös hallituksen sote-suunnitelman isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia, Tampereellakin mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Harri Jaskari (kok.).
Pakkoliitosten vastustajia hiertää perustuslain vastaiseksi huomattu ”demokratialukko”, jonka SDP sanoo vaatineensa pakkoliitosten ehdoksi. Sen mukaan valtioneuvosto voi päättää pakkoliitoksesta valtuustojen kannan vastaisesti, jos alueen asukkaiden enemmistö kannattaa liitosta seudullisessa kansanäänestyksessä.
”Saddamin malli” sortaisi pieniä
Perustuslakia koettelee äänestystapa, jossa suuri keskuskunta jyräisi pienten reunakuntien äänestäjien tahdon pelkällä äänestäjien suurella määrällä, kun niin Tampereella kuin Turussakin keskuskaupungissa asuu yli puolet koko liitosalueen asukkaista, puhumattakaan Kuopiosta, joka voisi äänestää pelkän Siilinjärven, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) syntymäkunnan liittymisestä keskuskaupungin osaksi.
Professori Kaarlo Tuori on verrannut seudullista kansanäänestystä Kuwaitin miehitykseen vuonna 1990: Saddam Hussein olisi voinut tehdä sen niinkin, että Irakin ja Kuwaitin kansat olisivat äänestäneet, pitäisikö Kuwaitin liittyä Irakiin vai ei. Irakilaisten äänillä liitos olisi syntynyt mutkattomasti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
