Sloveniasta saattaa tulla kuudes tukipaketteihin ajautunut euromaa. Lisää varmuutta asiaan saadaan joulukuun alkupuolella, kun maa saa valmiiksi stressitestin, jonka tarkoitus on selvittää maan pankkien pääomitustarpeiden suuruus. Alun perin testien piti olla valmiita jo aiemmin.
Maan pääministeri Alenka Bratušek (kuvassa) vakuuttelee, että Slovenia pystyy hoitamaan pankkiensa ongelmat ilman ulkopuolista apua. Vakuutteluista huolimatta maan 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on tukevasti päälle viiden prosentin.
Maan pankkien tuottamattomien luottojen määrä on ripeässä kasvussa, niitä on nyt 17,4 prosenttia luottokannasta. Luotto lasketaan tuottamattomaksi, jos sitä ei olla hoidettu 90 päivään asianmukaisesti.
The Economist -lehti kertoo, että Slovenia voi joutua yksin pääomittamaan pankkinsa. Tähän maan hallitus on varannut 1,2 miljardia euroa. Ajatuksena on, että Slovenia perustaa roskapankin huonoille luotoille ostaen ne pois pankkien taseista. Tämä tervehdyttäisi pankkien tilaa, mutta samalla nostaisi Slovenian valtion velkatasoa. Maan velkaisuus onkin harpponut ylös. Viidessä vuodessa maan velka suhteessa BKT:hen on kasvanut 22 prosentista tämän vuoden 63 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on laskenut, että pääomitus nostaisi velkaisuusastetta 11 prosenttiyksikköä lisää.
Pankkien pääomitus valtion varoista antaa muistutuksen vaaralliseksi mainitusta pankkien ja valtioiden välisestä ”kohtalon yhteydestä”. Tämän vuoksi Irlanti, Espanja ja Kypros ovat ajautuneet tukipaketteihin.
Vaikka Slovenia suoriutuisikin pankkien pääomituksesta ilman, että se ajautuu tukipaketteihin, niin tulevaisuus ei näytä järin ruusuiselta. Tänä vuonna maan bruttokansantuotteen arvioidaan pudonneen 2,7 prosenttia, ja finanssikriisin alettua kokonaispudotus olisi jo yli kymmenyksen. Lisäksi Slovenia on ainoa maa, joka on Euroopan komission talouskatsauksen mukaan taantumassa myös ensi vuoden.
