Kysymys afgaanipakolaisista jakaa ruotsalaiset kahteen leiriin

Ruotsin vaalit kietoutuvat yhä voimakkaammin pakolaisongelmien ja maahanmuuton ympärille. Polttavimmaksi teemaksi on noussut 9 000 yksin Afganistanista tai Iranista tulleen nuoren pakolaismiehen oikeus turvapaikkaan.

Puolet ruotsalaisista lähettäisi heidät saman tien takaisin synnyinmaahansa ja toinen puoli kansasta taas osoittaisi nuorukaisille Ruotsille ominaista inhimillisyyttä javieraanvaraisuutta.

Tunteiden palo sai alkunsa sosialidemokraattien johtaman vähemmistöhallituksen lakiesityksestä, jonka avulla halutaan antaa uusi mahdollisuus tilapäiseen turvapaikkaan maahan yksin tulleille nuorille, jotka haluavat opiskella.

Lakisesitys koskee heitä, jotka hakivat turvapaikkaa ennen marraskuun 24. päivää vuonna 2015. Kyseisten henkilöiden on lisäksi ollut odotettava päätöstä turvapaikasta vähintään 15 kuukautta ja heidän on pitänyt täyttää 18 vuotta tuona aikana. Karkotuspäätös saa taasen olla tehty aikaisintaan 20. heinäkuuta 2016. Lain lasketaan koskevan 9 000 henkilöä ja maksavan 70 miljoonaa euroa.

Lähes kaikki nyt polttopisteessä olevat afgaanipakolaiset ovat Expressen-lehden mukaan miehiä ja monet heistä ovat asuneet koko ikänsä Iranissa ennen Ruotsiin tuloaan. Kuitenkin heidän pakolaisasiaansa käsitellään Afganistanin olosuhteiden perusteella. Ja lisää löylyä kiukaalle: nuorilla ei ole virallisia henkilöllisyystodistuksia ja valtaosa heistä on itse ilmoittanut ikänsä Maahanmuuttovirastolle.

– Kun alaikäinen hakee turvapaikkaa eikä hänellä ole henkilöllisyystodistusta, hän ilmoittaa itse ikänsä. Henkilöä käsitellään alaikäisenä paitsi jos kaikille on päivänselvää, että kyseessä on täysi-ikäinen, sanoo Maahanmuuttoviraston juristi Anna Lindblad.

– Sitä on joskus ollut vaikea käsittää, että luomme henkilöille keinotekoisen syntymäajan. Jos henkilö ei ole voinut luotettavasti osoittaa ikäänsä, hänet määritellään 18-vuotiaaksi päätöksen antamispäivänä, Lindblad jatkaa. Menettelyn takana on se arkinen tosiasia, että henkilöllisyystodistus saatikka ulkomaan passi on käytännössä tuntematon asiakirja valtaosalle maan kansalaisista Afghanistanissa.

Täysin omalaatuista hallituksen lakiesityksessä on se, että se lyö sosialidemokraattien tiukentunutta pakolaispolitiikkaa avokämmenellä naamalle. Lakiesityksen takana onkin kyse vallasta, sillä ympäristöpuolue vihreät uhkasi jättää hallituksen, jos lakiesitystä ei anneta valtiopäiville. Nyt myös keskustapuolue on ilmoittanut, että se äänestää lakiesityksen puolesta, joka taasen hajottaa opposition allianssipuolueiden rivit.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan afgaanit ovat suurin pakolaisryhmä Iranissa. Maassa on miljoona rekisteröityä afgaanipakolaista ja puoli miljoonaa on maassa laittomasti. Lisäksi Iranissa asuu tai työskentelee 650 000 afgaania, joilla on passi sekä voimassaoleva viisumi.

Tutkittua tietoa Ruotsin 9 000 afgaanipakolaisesta:

– 99,4 prosenttia on miehiä

– 78 prosenttia on saanut paremman tiedon puutteessa Maahanmuuttovirasto päättämän syntymäajan syntymäajan

– 49 prosenttia on asunut Iranissa ennen Ruotsiin tuloaan

– 2 prosenttia on rekrytoitu Iranin armeijaan Syyriassa