Barometrin mukaan leikkiminen on esikoululaisten mielestä mieluisinta eskarissa – eikä syyttä. Leikin kautta lapsi oppii vuorovaikutusta, sääntöjä, tunteiden säätelyä ja luovaa ajattelua. Se ei ole vain hupia, vaan elintärkeä osa kehitystä. Lisäksi pojat kokevat useammin kuin tytöt, etteivät saa apua sitä tarvitessaan. Myös lasten taustat vaikuttavat siihen, kuinka nähdyiksi ja tuetuiksi he eskarissa kokevat itsensä.
– Leikki ei ole vain viihdykettä tai ajanvietettä. Se on lapsen luontainen tapa oppia, käsitellä tunteita ja rakentaa sosiaalisia taitoja. Leikin kautta lapset kehittävät luovuutta, empatiaa ja ongelmanratkaisutaitoja – taitoja, jotka kantavat pitkälle aikuisuuteen asti. Leikki on myös lapsen oikeus, joka on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, Mira Nieminen kertoo.
Kaikkea ei tarvitse aikatauluttaa
Samoin yhdessäolo niin perheessä kuin ystävien kanssa on korvaamatonta. Kiireinen elämäntyyli, ruutujen lisääntyvä valta ja aikataulutettu harrastaminen voivat viedä aikaa yhteisestä arjesta. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa, kuuntelemista ja yhteisiä hetkiä, jotka rakentavat turvaa ja vahvistavat itsetuntoa.
– Meidän aikuisten vastuulla on suojella lapsuutta kiireeltä ja ylikuormitukselta. Varhaiskasvatuksessa, koulussa ja kotona tulisi antaa enemmän tilaa vapaalle leikille ja kiireettömälle yhdessäololle. Kaikkea ei tarvitse aikatauluttaa – joskus parasta on olla vain yhdessä, ilman suunnitelmaa.
– Lapsuus on ainutkertainen vaihe elämässä. Vähennetään turhaa kiirettä, lisätään läsnäoloa ja annetaan lapsille aikaa olla lapsia, Nieminen vetoaa.
