Esitys pyrkii Anne Rintamäen mukaan osaltaan vahvistamaan sijaishuollossa olevien lasten suojelua ja turvallisuutta erityisesti niin sanottujen hatkojen eli luvattomien poissaolojen osalta. Esitys tuo tullessaan uusia toimivaltuuksia ja palvelumuotoja, kuten kuntouttavan suljetun laitospalvelun ja lastensuojelupsykiatrian hybridiyksiköt, sekä selkeyttää rajoitustoimenpiteitä ja viranomaisten toimintaa.
Rintamäki toteaa, että nykyinen lastensuojelulaki on ollut voimassa jo pitkään, mutta yhteiskuntamme on muuttunut monella tapaa siinä ajassa. Perhemalli, kasvatusympäristöt ja kriisitilanteet, myös turvallisuuteen liittyvät haasteet, ovat monimuotoistuneet.
– Lastensuojelun viranomaisyhteistyö, kiireelliset sijoitukset, huostaanotto ja valvonta vaativat kaikki selkeyttä ja toimivuutta. Hallituksen esitys pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin, Rintamäki summaa.
Hatkat ovat nuorille vaarallisia
Rintamäki viittaa vuoden 2024 tietoihin, joiden mukaan jopa 7—15 prosenttia sijaishuollossa olevista lapsista poistuu luvatta. Hän muistuttaa, että hatkat altistavat lapset esimerkiksi väkivallalle, päihteille, rikoksille ja hyväksikäytölle.
– Ihan liikaa saamme lehdistä lukea näistä tapauksista: sijaishuollon lapset ovat usein helppoja kohteita seksuaalirikollisille, ja näillä hatkoilla voi pahimmillaan olla todella kova hinta. Elinikäiset traumat, mielenterveydelliset haasteet ja niin edelleen ovat järkyttäviä juttuja, Rintamäki pohtii.
Rintamäen mukaan nykyisillä toimivaltuuksilla ei voida reagoida kyllin nopeasti. Erityisesti paikannus ja kiinniotto ovat haasteita, sillä niiden pitäisi onnistua niin nopeasti, että mitään pahaa ei ehtisi tapahtumaan.
– On epäonnistuminen hyvinvointiyhteiskunnaltamme, jos emme kykene suojelemaan näitä haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, Rintamäki toteaa ja jatkaa:
– Vaaralliseen käytökseen on voitava puuttua hanakammin. Lapsi ei aina omaa parastaan ymmärrä.
Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus huolena
Yksi hyvä uudistus on Rintamäen mukaan suljettu laitospalvelu, joka tarjoaa kuntouttavan ratkaisun vakavasti oireileville yli 12-vuotiaille nuorille. Palvelu on tarkoitettu nuorille, jotka vaarantavat itsensä tai muiden turvallisuuden väkivallalla tai rikoksilla.
– Myös erityinen huolenpito on hyvä lisäys lakiin. Perussuomalaisten slogania siteeraten lapsillakin pitää olla ”jotain rajaa”, Rintamäki pohtii.
Rintamäki on nähnyt tilanteita, joissa vanhemmat eivät ole rajoja pystyneet tarjoamaan lapsilleen, ja silloin yhteiskunnan pitää voida niitä asettaa. Hän katsoo sen olevan hyvin myönteistä paitsi lapsen turvallisuuden myös kehityksen kannalta.
– Meillä on käyty keskustelua vanhempien vastuullisuudesta lastensa kasvatustyössä, Rintamäki muistelee ja jatkaa:
– Työssäni on tullut tutuksi se seikka, että jos poliisiviranomainen on ensimmäinen henkilö, joka kertoo lapselle oikean ja väärän sekä asettaa rajoja, vastuullinen vanhemmuus on ollut pahasti kateissa.
Laaja lakipaketti
Rintamäki nostaa esityksestä esiin paikantamisen kynnyksen. Hän katsoo, että lapsen päätelaitteen sijaintitiedot tulisi saada nopeammin, mikäli on syytä epäillä, että nuori käyttää esimerkiksi päihteitä, on tekemässä jotakin rikollista tai on vaarassa joutua rikoksen uhriksi itse.
– Tämän esityksen mukaan hyvinvointialue voisi pyytää hätäkeskusta paikantamaan nuoren puhelimen kiireellisenä tukipalveluna. Tämä ei vaatisi edes kirjallista päätöstä, Rintamäki sanoo ja jatkaa:
– Myös esimerkiksi kiinnioton, kiinnipitämisen, voimakeinojen ja henkilötarkastuksen toimivaltuuksia lisätään.
