
Laura Huhtasaari Suomen puolustuksesta: Omiin asevoimiinsa panostanutta maata on helpompi ulkopuolistenkin auttaa
Vain Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari piti esillä Suomen asevoimien suorituskyvyn merkitystä MTV:n presidentinvaalikeskustelussa. Huhtasaari piti Krimin liittämistä Venäjään vääryytenä, mutta ei uskonut Venäjän koskaan luopuvan Krimistä.
Väestöpohjaltaan suuri Saksa kykenee saamaan liikekannallepanossa aseisiin 235 000 miestä, kun pieni Suomi pystyy muodostamaan 280 000 miehen armeijan, Huhtasaari muistutti.
– Meillä on hyvät asevoimat, Huhtasaari sanoi.
Presidenttiehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä. Muut ehdokkaat Huhtasaarta ja Väyrystä lukuunottamatta pitävät Euroopan unionia ja Suomen EU-jäsenyyttä Suomen turvallisuutta lisäävänä asiana, vaikka EU ei anna jäsenilleen sotilaallisia turvatakuita.
Huhtasaaren mielestä ulkopuolistakin apua on helpompi vastaanottaa, jos oma puolustus on suorituskykyinen.
– Iso-Britannia on tehnyt niin kuin Nato on pyytänyt, he ovat todella paljon panostaneet omiin asevoimiinsa, joten sellaista maata on myös helpompi tulla auttamaan.
Huhtasaari viittasi myös Suomen puolustusyhteistyösopimukseen Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa ja kumppanuuteen Naton kanssa.
– Sadan prosentin turvatakuita ei ole missään, mutta hyvin tärkeää on pitää hyvää huolta meidän omasta kansallisesta puolustuksesta, Huhtasaari sanoi.
Vielä kymmenen vuotta sitten asevelvollisuus näytti vanhanaikaiselta konseptilta, josta monet Euroopan maat luopuivat. Nyt on toisin.
– Olemme hyvin moderni maa. Muut Euroopan maat katselevat hyvin kateellisina Suomen asevelvollisuutta, koska se myös kasvattaa maanpuolustustahtoa. Se on hyvin tärkeää maallemme, Huhtasaari kommentoi.
Venäjä tuskin luopuu Krimistä
Huhtasaari ei katso hyvällä Venäjän kehitystä, vaikka usein korostaakin, että myös Putinin kanssa pitää tulla toimeen.
– Venäjä on vahvistumassa. Kyllä meidän täytyy myös pystyä puhumaan niistä asioista avoimesti.
Krimin liittämistä Venäjään ei Huhtasaaren mielestä pidä hyväksyä.
– Meidän ei koskaan tule hyväksyä sitä tapaa, millä tavalla Venäjä Krimin otti, Huhtasaari sanoi.
Pragmaatikkona Huhtasaari ei kuitenkaan usko, että Venäjä tulee koskaan strategisesti tärkeästä Krimin alueesta luopumaan, vaikka pakotteita sitä vastaan jatkettaisiin loputtomiin.
– Meidän tulisi tunnustaa tosiasiat ja keskittyä ratkaisemaan Itä-Ukrainan tilanne.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää