PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää, että työsopimuksiin tulisi säätää vähimmäistyöaika, joka vastaa todellista työvoiman tarvetta. Nollatuntisopimuksista luopuminen olisi hänen mielestään oikea suunta kohti oikeudenmukaisempaa työelämää ja vahvistaisi työntekijän asemaa.
Nollatuntisopimuksista luopuminen loisi työntekijälle enemmän taloudellista turvaa, sanoo Rami Lehtinen.
– Moni nollatuntisopimuksella työskentelevä ei tiedä viikkotuntejaan etukäteen, mikä vaikeuttaa esimerkiksi vuokranmaksua. Jos työntekijöille säädettäisiin vähimmäistyöaika, se lisäisi arjen ennakoitavuutta ja taloudellista turvaa.
Hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa nollatuntisopimuksista, mutta siellä on mainittu kokoaikatyön olevan ensisijainen työn muoto. Lehtisen mielestä nollatuntisopimuksista luopuminen veisi työmarkkinoita myös tähän suuntaan. Nollatuntisopimuksista luopuminen vahvistaisi myös työntekijän asemaa tulevissa neuvotteluissa.
– Nollatuntisopimus asettaa työntekijän ikävään tilanteeseen. Se luo paineen, että kaikki työvuorot on otettava vastaan tai muuten työt saattavat loppua. Tämä hankaloittaa merkittävästi muun arjen suunnittelua.
Nollatuntisopimuksen varassa töitä tekevien tulot ovat usein epäsäännölliset. Tämä luo omat haasteensa myös erilaisten etuuksien hakuun. Lehtinen näkee, että tasaiset tulot olisivat kaikkien etu.
– Jos työntekijällä olisi säännölliset työvuorot ja palkka, niin se vähentäisi myös tarvetta hakea työttömyysturvaa tai asumistukea.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppositiolla ei kiihtyvän kritiikin ja hallituksen moukaroinnin lisäksi ole tarjolla mitään muuta. - Vaihtoehtoja ei ole. He itsekin tietävät, että hallituksessa teemme oikeita asioita, vaikka ympärillä myrskyää ja näkyvyys on heikko, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että maahanmuuttajien työllisyys Suomessa jää kauaksi kantasuomalaisten työllisyyden tasosta. Tilastokeskuksen tuoreiden, lokakuun 2025 tietojen mukaan suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 75 prosenttia. Vastaavasti ulkomaalaisten vastaava luku on vain 50,2 prosenttia.
Keskusta ja Liike Nyt syyttävät välikysymyksessään hallitusta vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että viime kaudella keskustan hallitus synnytti 70 prosenttia uusista työpaikoista julkiselle sektorille ja pahensi valtion velkatilannetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom arvostelee jyrkästi kokoomusedustaja Otto Meren sunnuntaina esittämää ehdotusta kuukauden palkattomasta koeajasta nuorille työntekijöille nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää ammattiliitoille kanneoikeutta työperäisen maahanmuuton hyväksikäytölle.
Suomen julkisen talouden tila on Suomessa vähintäänkin haastava ja tapahtumat maailmalla tuppaavat kaiken aikaa lisää lunta tupaan. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan täydentäviä säästöjä noin 400 miljoonaa euroa. Halpamaahanmuuttoon puuttuminen voisi olla hyvä alku uudelle, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
Hallituksen esitys kiristäisi työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia ja selkeyttäisi rikosnimikkeitä. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin alipalkkaukseen ja muihin väärinkäytöksiin.
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
