PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää, että työsopimuksiin tulisi säätää vähimmäistyöaika, joka vastaa todellista työvoiman tarvetta. Nollatuntisopimuksista luopuminen olisi hänen mielestään oikea suunta kohti oikeudenmukaisempaa työelämää ja vahvistaisi työntekijän asemaa.
Nollatuntisopimuksista luopuminen loisi työntekijälle enemmän taloudellista turvaa, sanoo Rami Lehtinen.
– Moni nollatuntisopimuksella työskentelevä ei tiedä viikkotuntejaan etukäteen, mikä vaikeuttaa esimerkiksi vuokranmaksua. Jos työntekijöille säädettäisiin vähimmäistyöaika, se lisäisi arjen ennakoitavuutta ja taloudellista turvaa.
Hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa nollatuntisopimuksista, mutta siellä on mainittu kokoaikatyön olevan ensisijainen työn muoto. Lehtisen mielestä nollatuntisopimuksista luopuminen veisi työmarkkinoita myös tähän suuntaan. Nollatuntisopimuksista luopuminen vahvistaisi myös työntekijän asemaa tulevissa neuvotteluissa.
– Nollatuntisopimus asettaa työntekijän ikävään tilanteeseen. Se luo paineen, että kaikki työvuorot on otettava vastaan tai muuten työt saattavat loppua. Tämä hankaloittaa merkittävästi muun arjen suunnittelua.
Nollatuntisopimuksen varassa töitä tekevien tulot ovat usein epäsäännölliset. Tämä luo omat haasteensa myös erilaisten etuuksien hakuun. Lehtinen näkee, että tasaiset tulot olisivat kaikkien etu.
– Jos työntekijällä olisi säännölliset työvuorot ja palkka, niin se vähentäisi myös tarvetta hakea työttömyysturvaa tai asumistukea.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppositiolla ei kiihtyvän kritiikin ja hallituksen moukaroinnin lisäksi ole tarjolla mitään muuta. - Vaihtoehtoja ei ole. He itsekin tietävät, että hallituksessa teemme oikeita asioita, vaikka ympärillä myrskyää ja näkyvyys on heikko, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että maahanmuuttajien työllisyys Suomessa jää kauaksi kantasuomalaisten työllisyyden tasosta. Tilastokeskuksen tuoreiden, lokakuun 2025 tietojen mukaan suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 75 prosenttia. Vastaavasti ulkomaalaisten vastaava luku on vain 50,2 prosenttia.
Keskusta ja Liike Nyt syyttävät välikysymyksessään hallitusta vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että viime kaudella keskustan hallitus synnytti 70 prosenttia uusista työpaikoista julkiselle sektorille ja pahensi valtion velkatilannetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom arvostelee jyrkästi kokoomusedustaja Otto Meren sunnuntaina esittämää ehdotusta kuukauden palkattomasta koeajasta nuorille työntekijöille nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen esittää ammattiliitoille kanneoikeutta työperäisen maahanmuuton hyväksikäytölle.
Suomen julkisen talouden tila on Suomessa vähintäänkin haastava ja tapahtumat maailmalla tuppaavat kaiken aikaa lisää lunta tupaan. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan täydentäviä säästöjä noin 400 miljoonaa euroa. Halpamaahanmuuttoon puuttuminen voisi olla hyvä alku uudelle, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
Hallituksen esitys kiristäisi työperäisen hyväksikäytön rangaistuksia ja selkeyttäisi rikosnimikkeitä. Tavoitteena on puuttua nykyistä tehokkaammin alipalkkaukseen ja muihin väärinkäytöksiin.
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Viikon suosituimmat
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
