Perussuomalaisten Tuumaustunnilla puhunut oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) muistutti hallituksen talouspolitiikan isosta kuvasta. Kun rahaa nykyisen kaltaisen julkisen sektorin ylläpitoon ei enää ole, on menoja sopeutettava.
– Vuosien 2008-2014 välisenä aikana teollisuuden tuotantokapasiteetti laski dramaattisesti. Iso asia on se, että meiltä puuttuu vientituloja 20-30 miljardia euroa, jos verrataan vuoden 2008 tasoon. Nyt näyttää siltä, että myös viime vuonna maamme talous laski. Jos näin on, niin Suomen talous laskenut jo neljä vuotta putkeen. Vertailun vuoksi: selvisimme 1990-luvun lamassakin kolmella laskuvuodella.
– Bruttokansantuotteemme on laskenut suurin piirtein vuoden 2006 tasolle. Voidaan jo hyvin puhua menetetystä vuosikymmenestä.
– Turuilla ja toreilla kuulee usein kysymyksiä sitä, miksi sillä tavalla kuin toimitte ja teette leikkauksia. Syy on suomeksi sanottuna tämä: meiltä puuttuu rahaa pitää yllä nykyisen kaltainen julkinen sektori. Tämän ymmärtää maalaisjärjelläkin. Kun ei ole rahaa, on jotain tehtävä.
– On tietysti hyvä muistaa, että vaikka uutisointi jotain muuta näytti väittävän, niin talouspolitiikan arviointineuvosto ja nyt viime kädessä myös OECD ovat täysin samaa mieltä talouspolitiikan isosta kuvasta eli sopeutuksen määrästä ja aikataulusta, ministeri totesi.
Jos raha ei jousta, työvoima joustaa
Lindström pohti myös keinoja, joilla Suomi voisi kääntää suuntaa.
– Me olemme euromaailmassa, me emme parantaa kilpailukykyä devalvoimalla. Me joudumme tekemään tämän kovemman kautta. Keinot, joita hallituksella on käytössä, ovat todella rajalliset. Ne ovat tämän tyyppisiä kuin kilpailukykypaketissa – joita myös pakkolaeiksi kutsutaan.
– Työmarkkinajärjestöt olivat aikanaan vahvasti vaikuttamassa siihen, että Suomi siirtyi euroon. Sattumoisin myös kaikki nykyiset oppositiopuolueet olivat Suomea ajamassa euroon. Jo silloin oli selvää, että työmarkkinamalliamme on joustavoitettava jotta pärjäisimme yhteisvaluutassa.
Lindström perusteli EU-kansanäänestyksessä vuonna 1994 antamaansa ”ei”-ääntä.
– Kun aikanaan äänestettiin liittymisestä EU:iin ja keskusteltiin eurovaluutasta, niin oma henkilökohtainen ei-EU:lle-kantani perustui siihen, että jos raha ei enää jousta, niin työvoima joustaa. Me olemme nyt sitä hintaa maksamassa.
Millä keinoilla nousuun?
Millä keinoin Suomi voisi kääntää taloutensa suuntaa? Lindström painotti, että juuri tähän hallituksen kilpailukykypaketilla pyritään.
– Työmarkkinoita pitää joustavoittaa, ja nythän me näemme, että ne eivät ole tarpeeksi joustavat. Sen takia yritetään solmia yhteiskuntasopimusta. Lisäksi on toinen, erillinen asia joka liittyy paikalliseen sopimiseen.
Lindström muistutti, että jos työmarkkinaosapuolet saavat asiat sovittua, hallitus vetää pakkolait pois.
– Hallituksen ovi on ollut koko ajan auki sille, että työmarkkinajärjestöt sopivat hallituksen kilpailukykypakettia paremman ratkaisun. Hallitus ei myöskään rajoita neuvotteluiden agendaa. Työmarkkinaosapuolet voivat sopia tulevien vuosien palkoista tai olla sopimatta.
Ministeri painotti myös neuvottelurauhan merkitystä.
– Ei pidä ärsyttää ketään. On hyvä, että neuvotellaan. Se kertoo siitä, että asioihin suhtaudutaan vakavasti.
Neuvotteluja vauhdittaa myös miljardin euron porkkana.
– Jos hallituksen tavoitteet täyttyvät, niin hallitus on luvannut parantaa palkansaajien ostovoimaa tuntuvalla ansiotuloverohelpotuksella.
Tilaisuuden jälkitallenne ohessa:
SUOMEN UUTISET