Ruotsin maahanmuuttovirasto kärsii kasvukivuista ja tehottomuudesta. Viraston sisäisen raportin mukaan osasyylliseksi ongelmiin on paljastunut yllättävä seikka: lapsuudessaan helpolla päässeet työntekijät. Suomessa turvapaikka-anomusten käsittely on SVT:n haltuunsa saaman raportin mukaan merkittävästi tehokkaampaa.

Viraston ongelmat koskevat 1980-luvulla syntyneitä ja sitä nuorempia työntekijöitä, jotka ovat tottuneet kotona saamaan kaiken haluamansa. Nämä “curling”-vanhempien lapset pitävät selviönä, että aikuiset lakaisevat ongelmat heidän tieltään.

SVT:n siteeraamassa raportissa sanotaankin suoraan, että virastossa on töissä henkilöitä, jotka “ovat tottuneet siihen, että heitä kyörätään sinne tänne ja he saavat kaiken mitä vain osaavat pyytää”.

Vanhemman ja nuoremman väen työkulttuurit eroavat siinäkin, että 80-lukulaiset ovat tottuneet nopeisiin muutoksiin ja he haluavat edetä urallaan vikkelästi. Muuten he kyllästyvät työhönsä. Toisaalta he tuntevat, etteivät saa esimiehiltään tarpeeksi tukea ja viihtyvät siksikin työssään huonosti.

Nuorempi väki katsoo työtään ehkä laajemmasta moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta kuin vanhempi virkamiespolvi, joten kielteisten turvapaikkapäätösten tekeminen saattaa olla junioreille vaikeaa. Tai kuten raportissa sanotaan: “Empatia menee liian pitkälle ja ylitsekäymätön ahdistus estää päätöksenteon”.

Turvapaikka-anomusten käsittelijöiden määrä on kolminkertaistunut virastossa parin viime vuoden aikana. Nyt Ruotsin maahanmuuttovirasto haluaa puolittaa anomusten käsittelyajan vuoden 2015 tasosta. Keinoina ovat puhelinpalveluun käytetyn ajan rajoittaminen, koulutuksen lisääminen ja henkilöstön uudet uramahdollisuudet.

SUOMEN UUTISET