Keskiviikkona eduskunnassa selvisi, että lomarahoja ei tulekaan automaattisesti kahdelle sadalle tuhannelle kansalaiselle, jotka työskentelevät järjestäytymättömissä yrityksissä, joita työehtosopimus ei koske.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi pienten yritysten lomaraha-asiasta pariinkin otteeseen eduskunnan keskustelussa.

– Ne alat, joilla ei ole mitään työehtosopimusta, voivat sopia lomarahasta tai sen maksamisesta kuin tähänkin saakka. Jos ei ole sovittu, silloin noudatetaan työsopimuslakia, Sipilä sanoi eduskunnan väittelyssä.

Asian tulkinnasta nousi heti melkoista supinaa. Suomen Yrittäjät oli jo ehtinyt hermostumaan siitä, kuinka lomarahat lisäävät pienten yritysten kuluja odottamattomasti.

Nyt haetaan kustannusneutraalia ratkaisua

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan kyse on monimutkaisesta asiasta, jonka lopullisia muotoiluja lakipykäliin hiotaan vielä. Maanantaina kerrottiin, että oikeus lomarahaan ulotetaan kaikille. Mutta se merkitsee vasta alkua suuremmassa kokonaisuudessa.

– Tämä on aika monimutkainen järjestely. Lomarahasta on sovittu tähän saakka joko työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Jotta lomarahaan voitaisiin puuttua lakiteitse, niin ensiksi se piti säätää kaikille, jotta voidaan tehdä ne leikkaukset, Lindström kertoi.

Jos näin ei olisi tehty, olisi loukattu kansalaisten yhdenvertaisuutta, kun osaa kansalaisista ei leikkaus olisi koskenut.

– Se olisi ollut ongelmallista perustuslain kannalta, Lindström totesi.

Asian selvittäminen oli kuitenkin olennaista, koska kansalaiset näkivät lomarahojen leikkauksen oikeudenmukaisemmaksi keinoksi säästää kuin sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamisen.

Lindströmin mukaan käsillä on nyt aihio. On mentävä yksityiskohtiin jotta nähdään, mitä se käytännössä tarkoittaa yrityksille ja työntekijöille.

– Tämä on monimutkaista, me tiesimme sen, mutta tämä on pakko tehdä näin, jos tämä haluttiin ottaa yhdeksi keinoksi puuttua ongelmaan, Lindström totesi.

– Ideana on etsiä jatkoselvittelyssä sellainen ratkaisu, josta tulisi valtion ja yritysten kilpailukyvyn kannalta mahdollisimman kustannusneutraali. Käytännössä ilmeisesti yrityksissä neuvotellaan paikan päällä, otetaanko lomarahoja käyttöön vai ei ja missä laajuudessa, kuitenkin 30 prosenttia pienempinä kuin useimmissa yrityksissä nyt.

Lomarahojen yleistymisen laajuus ja kustannusvaikutus nähdään sitten myöhemmin käytännön kautta sen jälkeen, kun yritykset ovat ehtineet neuvotella käytännöistä.

Veli-Pekka Leskelä