MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien oikeutta käyttää vaihtoehtoisia palveluita ja asiointiväyliä digipalveluiden ohella.
Hallitus on linjannut, että viranomaisviestinnässä siirrytään paperikirjeiden sijasta käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa vuodesta 2018 alkaen, ja että lailla turvataan vaihtoehtoiset palvelut ja asiointiväylät niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita.
Kaikilla ei mahdollisuutta digipalveluiden käyttöön
Hallituksen tekemä linjaus on oikean suuntainen, koska suomalaisten digiosaaminen on korkealla tasolla ja suurimmalla osalla on käytössään verkkoyhteys ja älypuhelin.
– Syrjäytymisvaarassa on kuitenkin väestöryhmiä, joilla ei ole mahdollisuuksia tai osaamista digipalveluiden käyttöön. On huolehdittava siitä, että kriteerit vaihtoehtoisten asiointiväylien käyttämiseen eivät olet liian kireät.
Julkisten palveluiden oltava tasavertaisia
Louhelainen on huolissaan digiosaamisen eroista eri väestöryhmien välillä.
– Digibarometri 2016 mukaan Suomessa on vertailumaiden parhaat kansalaisten edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ennen muita Pohjoismaita. Hyvistä edellytyksistä huolimatta on turvattava kansalaisten mahdollisuudet käyttää muitakin kuin digipalveluita.
Louhelainen korostaa kirjallisessa kysymyksessään, että hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti julkiset palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien kansalaisten saatavilla ja käytettävissä riippumatta henkilön asuinpaikasta, iästä, taidoista tai muista olosuhteista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
