LEHTIKUVA
Suomessa vietetään tänään Minna Canthin, tasa-arvon ja valtakunnallista Kirjaston päivää. Kansanedustaja Sara Seppänen kertoo lukemisen merkityksestä ja suosittelee viimeisintä lukukokemustaan muillekin. Hänen mukaansa kirjastojen maksuttomuus tekee niistä keskeisen tasa-arvon ja demokratian tukipilarin.
Kirjat tarjoavat matkan toisiin todellisuuksiin – ja juuri siihen niiden voima kansanedustaja Sara Seppäsen mukaan perustuu.
– Luen todella paljon, ja monesti on monta kirjaa kesken samanaikaisesti, hän kertoo.
Sekä paperi- että äänikirjat kuuluvat kansanedustajan arkeen. Viimeisimpänä lukukokemuksena hän mainitsee Jan-Philipp Sendkerin teoksen Sydämenlyönneissä ikuisuus.
– Fiktiivisen kirjan koskettava tarina sijoittuu Burmaan, ja suosittelen sitä muillekin. Minä tykkään lukea monenlaista kirjallisuutta, kuten elämänkertoja, historiallisia romaaneja ja runoja. Runossa pystyy kiteyttämään sanoilla asioita, joita ei pysty kertomaan monisanaisesti.
Seppänen näkee lukemisen ennen kaikkea sivistyksen ja ajattelun välineenä.
– Se on mahdollisuus oppia maailmasta ja keino saada itselleen sivistystä monipuolisesti sekä auttaa ymmärtämään monia asioita ja omaa paikkaa maailmassa, Seppänen katsoo.
Lukemisen edistämisen painottamista sivistyspolitiikassa on myös pidetty tärkeänä kysymyksenä.
– Toki, ja me ollaan tehty tällä hallituskaudella hyviä päätöksiä sen suhteen. Yksi esimerkki on kirjakassi lapselle, mikä jaetaan neuvoloista kaikille lapsille. Me ollaan lisätty myös äidinkielen opetusta alakoulun ykkös- ja kakkosluokille, hän lisää.
Lapsuuden muistot kirjastosta ovat Seppäselle vahvoja. Rovaniemen Saarenkylän kirjasto oli paikka, jossa hän vietti paljon aikaa.
– Oli mahtava olo, kun sai lainata ison läjän kirjoja, Seppänen muistelee.
Kirjastojen maksuttomuus tekee niistä hänen mukaansa keskeisen tasa-arvon ja demokratian tukipilarin.
– Kirjastosysteemi on hieno juttu: sinun ei tarvitse ostaa kirjoja, vaan voit lainata niitä. Se vahvistaa demokratiaa nimenomaan niin, että se on avoin kaikille.
Seppänen painottaa, että erityisesti lasten ja nuorten ohjaaminen kirjaston pariin on ratkaisevan tärkeää.
– Me ei tarvita nopeampaa tiedonvälitystä, vaan hitaampaa ja syvällisempää – ja siihen kirjasto on mitä parhain paikka, hän kiteyttää.
Seppänen pitää tärkeänä, että lukemisen edistäminen alkaa varhain ja että perheet otetaan vahvemmin mukaan.
– Se kehittää puheen oppimista, ajattelukykyä ja vuorovaikutusta. Että se lähtisi hyvin varhaisessa vaiheessa liikkeelle, hän selvittää.
Seppänen nostaa esiin myös huolen sosiaalisen median ajankäytöstä ja pohtii keinoja tasapainon löytämiseksi.
– Pitäisikö myös aikuisille tulla varoitusmerkkejä sosiaalisessa mediassa ja toisaalta kampanjoitaisiin lukemisen puolesta, hän pohtii.
Kirjastojen maksuton tiedonsaanti on Seppäsen mukaan verrattavissa peruskoulutukseen, joka tarjoaa kaikille samat mahdollisuudet edetä vaikka tohtorin tutkintoon asti.
– Se kirjasto on paikka, jonka ovien pitää olla auki kaikille, Seppänen toteaa.
Lapsuuden lukukokemus jätti häneen pysyvän jäljen ja vaikutti myös poliittisiin valintoihin.
– Luin Jean P. Sassonin kirjan Prinsessa, joka kertoo naisten asemasta Saudi-Arabian kuningassuvussa. Se oli minulle 12-vuotiaana silmiä avaava kokemus, että maailmassa ei olekaan kaikilla samanlaiset mahdollisuudet kuin minulla itselläni sen ikäisenä.
Seppänen kertoo kokemuksen ohjanneen ajatteluaan pitkälle aikuisuuteen.
– Olen valinnut esimerkiksi puolueeksi perussuomalaiset. Se on puolue, joka on aidosti ja oikeasti ajanut tasa-arvoa, eikä halua Suomeen myöskään sellaisia kulttuurisia vaikutteita, jotka heikentävät naisten asemaa, hän sanoo.
Mika Rinne
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää erittäin hyvänä uutisena, että kirjastojen lainausmäärissä tehtiin jälleen ennätys vuonna 2024. Asiaa hehkuttaneet tiedotteet jättävät kuitenkin mainitsematta, että nousu on ollut erityisen suurta muun muin suomenkielisen kirjallisuuden lainausmäärissä.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
