

LEHTIKUVA
Luomutuotanto pian muisto vain – perinteinen viljely yhä ympäristöystävällisempää ja satoa puolet lisää
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala pienenee Ruotsissa kaiken aikaa. Perustaltaan on kyse siitä, että kansalaisten on haluttava luomua ja oltava valmiita maksamaan siitä. Pelkästään tukien varassa viljely ei pitemmän päälle onnistu.
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on ränä vuonna Ruotsissa 11 prosenttia ja 37 336 hehtaaria pienempi kuin vuosi sittten. Luomuala on vähentynyt vuodesta 2017. Kulutuskysyntä on ollut laskusuunnassa erityisesti pandemian ajoista lähtien.
– Kun porukat ovat sitä mieltä, että heillä ei ole luomuun varaa ja huomaamme kysynnän laskevan, niin sitä rupeaa miettimää itsekin omaa jatkamistaan, kertoo vastikään luomusta luopunut maanviljelijä Anette Gustawson Dagens Nyheterissä.
– Viime vuosi oli katastrofaalinen. Mutta nyt näemme, kuinka kasvu on merkittävästi parempaa. Minulla ei ole vertailumateriaalia, mutta varmasti sato on puolet parempi. Varmaan sillä on asian kanssa tekemistä, että olemme lisänneet typpilannoitusta.
Perusmaatalous yhä luonnonmukaisempaa
Perinteinen maatalous on edennyt paljon pidemmälle ympäristö- ja ilmastoajattelussa, kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Kysymys on siitä, mikä tässä maailmassa lopulta on kestävää.
– Pelkästään se, että viljelemme maata niin, että meillä on ruokaa, on kestävää. Elintarvikkeet ovat myös paljon muutakin kuin vain sitä, mitä syömme. Jos ajattelee vaikkapa varautumisen näkökulmasta, sanoo Anette ja puoliso Jacob täydentää:
– Tuoton maksimointi pinta-alaa kohti on sekin ilmastotavoite.
Pelkästään tukien avulla ei voi viljellä
Aiemmin Ruotsin valtio tuki vuoroviljelyä. Vuorovuosin pelto oli heinällä ja sitten taas oli viljan vuoro. Tuki kuitenkin poistettiin vuodenvaihteessa.
Gustawsonin viljelijäpariskunnan mielestä perusta luomuun perustuvalle maataloudelle on se, että ihmiset haluavat luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja ovat valmiita niistä myös maksamaan.
Viljely pelkästään tukien avulla ei onnistu. Näin jälkeenpäin he ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.
– Luonto oli meitä vastaan, pohtii Jacob puolileikillään ja puoliso täydentää:
– Halusimme olla yhtä sen kanssa, mutta luonto ei ollut samaa mieltä meistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristö- ja ilmastoajattelu vuoroviljely tuotannon maksimointi peltohehtaarille ruoan riittäminen maatalouden tukiaiset maatalouden kustannukset luonnonmukainen ravinnontuotanto kasviensuojelu luomuviljely Jacob Gustawson Anette Gustawson keinolannoitteet Ruoantuotanto lannoitteet maanviljely maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Perussuomalaisten Simula ryöpyttää keskustaa: Keskusta luisumassa sillanrakentajasta navetanpolttajaksi

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.