

LEHTIKUVA
Luomutuotanto pian muisto vain – perinteinen viljely yhä ympäristöystävällisempää ja satoa puolet lisää
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala pienenee Ruotsissa kaiken aikaa. Perustaltaan on kyse siitä, että kansalaisten on haluttava luomua ja oltava valmiita maksamaan siitä. Pelkästään tukien varassa viljely ei pitemmän päälle onnistu.
Luonnonmukaisesti viljelty peltoala on ränä vuonna Ruotsissa 11 prosenttia ja 37 336 hehtaaria pienempi kuin vuosi sittten. Luomuala on vähentynyt vuodesta 2017. Kulutuskysyntä on ollut laskusuunnassa erityisesti pandemian ajoista lähtien.
– Kun porukat ovat sitä mieltä, että heillä ei ole luomuun varaa ja huomaamme kysynnän laskevan, niin sitä rupeaa miettimää itsekin omaa jatkamistaan, kertoo vastikään luomusta luopunut maanviljelijä Anette Gustawson Dagens Nyheterissä.
– Viime vuosi oli katastrofaalinen. Mutta nyt näemme, kuinka kasvu on merkittävästi parempaa. Minulla ei ole vertailumateriaalia, mutta varmasti sato on puolet parempi. Varmaan sillä on asian kanssa tekemistä, että olemme lisänneet typpilannoitusta.
Perusmaatalous yhä luonnonmukaisempaa
Perinteinen maatalous on edennyt paljon pidemmälle ympäristö- ja ilmastoajattelussa, kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Kysymys on siitä, mikä tässä maailmassa lopulta on kestävää.
– Pelkästään se, että viljelemme maata niin, että meillä on ruokaa, on kestävää. Elintarvikkeet ovat myös paljon muutakin kuin vain sitä, mitä syömme. Jos ajattelee vaikkapa varautumisen näkökulmasta, sanoo Anette ja puoliso Jacob täydentää:
– Tuoton maksimointi pinta-alaa kohti on sekin ilmastotavoite.
Pelkästään tukien avulla ei voi viljellä
Aiemmin Ruotsin valtio tuki vuoroviljelyä. Vuorovuosin pelto oli heinällä ja sitten taas oli viljan vuoro. Tuki kuitenkin poistettiin vuodenvaihteessa.
Gustawsonin viljelijäpariskunnan mielestä perusta luomuun perustuvalle maataloudelle on se, että ihmiset haluavat luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja ovat valmiita niistä myös maksamaan.
Viljely pelkästään tukien avulla ei onnistu. Näin jälkeenpäin he ovat tyytyväisiä omaan valintaansa.
– Luonto oli meitä vastaan, pohtii Jacob puolileikillään ja puoliso täydentää:
– Halusimme olla yhtä sen kanssa, mutta luonto ei ollut samaa mieltä meistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ympäristö- ja ilmastoajattelu vuoroviljely tuotannon maksimointi peltohehtaarille ruoan riittäminen maatalouden tukiaiset maatalouden kustannukset luonnonmukainen ravinnontuotanto kasviensuojelu luomuviljely Jacob Gustawson Anette Gustawson keinolannoitteet Ruoantuotanto lannoitteet maanviljely maatalouspolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n vihreä agenda vastatuulessa – poliitikot vaativat yrityksille hengähdystaukoa uusien lakien paineesta

Suomen on syytä kääntää ruuan tuonti ruuan vienniksi

Perussuomalaisten Simula ryöpyttää keskustaa: Keskusta luisumassa sillanrakentajasta navetanpolttajaksi

Perussuomalaiset: Kansallinen ilmastostrategia ajaa teollisuuden ahtaalle – ilmastotoimille aikalisä
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.















