Euroopan keskuspankkijärjestelmän TARGET2-tasapainot ovat taas leviämässä viuhkan lailla, sillä eurokriisimaiden keskuspankkien keskinäiset velat ovat kasvussa. Järjestelmä pitää kirjaa siitä, minkä maan rahoituslaitokset ovat velkaa toisen euromaan rahoituslaitoksiin. Samoin se pitää kirjaa euroalueen pohjoisten keskuspankkien saamisista.
GnS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen kertoo tilanteen johtuvan epävarmuudesta. Hän huomauttaa nykytilanteen eroavan aiemmasta TARGET2-epätasapainohäiriöstä siitä syystä, että nyt Etelä-Euroopan maiden taloudet sentään kasvavat. Kyse ei olekaan tällä kertaa epäluottamuksesta itse eteläisiin euromaihin, vaan niiden maiden pankkeihin. Tällä kerralla Kreikan vajeet keskuspankkijärjestelmään eivät ole niin suuria, mikä voi selittyä maassa olleista pääomakontrolleista, eli kreikkalaispankkien tilejä ei ole voitu tyhjentää vapaasti. Kreikan poikkeuksellinen tilanne ei kerro koko totuutta.
– Espanjan, Italian ja Portugalin taseet ovat negatiivisempia kuin koskaan, Malinen huomauttaa.
Riskit piilevät euron hajoamisessa
TARGET2-epätasapainojen merkitystä on yleisesti väheksytty. Numerot muuntuvat tuskallisiksi siinä tapauksessa, ettei Euroopan keskuspankkijärjestelmä kestäkään. Järjestelmä ontuisi, jos vaikka joku pitkän TARGET2-velan tehnyt euromaa jättäisi euroalueen. Esimerkiksi Italiassa euroeron kannatus on merkittävän suuri.
– TARGET2-järjestelmän epätasapainojen takeena käytetään yleisesti valtioiden velkakirjoja. Jos EKP hajoaisi, hajoaisi myös euroalue, minkä seurauksena useampi euromaa ajautuisi maksukyvyttömyyteen, Malinen kertoo.
Suomen ja Saksan keskuspankkien pitäisi tällöin kirjata TARGET2-saataviaan yksinkertaisesti tappioiksi. Jos euro ei hajoaisi kokonaan, vaan vain osa jäsenmaista eroaisi, jäisivät TARGET2-saatavat järjestelmään jäävien maiden huoleksi.
Kasvulla ulos epätasapainoista
Malisen mielestä keskeinen lääke epätasapainojen poistamiseen tulisi Etelä-Euroopan maiden talouskasvusta. Se lisäisi hänen mukaansa luottamusta eteläeurooppalaisiin pankkeihin.
Poliittinen tilanne on eteläeurooppalaisissa euromaissa kiikkerä. Portugalin sosialistihallituksen kykyä talouden trimmaukseen horjuu. Espanjassa hallituksen muodostus oli liki vuoden mittainen projekti. Katalonia hakeutuu itsenäiseksi. Italiassa järjestetään tärkeä kansanäänestys joulukuun alussa, mikä voi johtaa pääministeri Matteo Renzin eroon. Maan euroerokannatus on korkealla, eikä talous ole pitkällä aikavälillä kasvanut juuri lainkaan. Maan pankeilla on rutkasti tuottamattomia luottoja. Kreikan laitavasemmiston ja nationalistien yhteishallitus on tiukoilla jatkuvan vyönkiristyksen seurauksena.
Riittävää talouskasvua ei voida siten pitää itsestään selvänä. Poppakonsteja ei oikein ole.
– Kaikki muut tasapainotusvaihtoehdot ovat väliaikaisia, Malinen summaa.
HENRI MYLLYNIEMI