Esityksen taustalla on susikannan vahvistuminen ja sen aiheuttamat sosioekonomiset ongelmat, kuten susien toistuvat pihavierailut, lemmikki- ja tuotantoeläinten raatelemiset ja ihmisarkuuden väheneminen.
– Suomi toimii ripeästi, ja suden liitesiirto viedään nyt heti lakiin, jotta susijahti voidaan aloittaa heti tammikuussa. Karhun ja ilveksen metsästys on perusteltua saattaa samalla kiintiömetsästyksen alle, niiden metsästyshän on ollut luvattoman pitkään jäissä. Tilanne on ollut kestämätön, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula (ps.).
Karhu ja ilves mukana lakimuutoksessa
Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan 7–8 vuoden aikana, jollei kannanhoidollista metsästystä voida enää jatkaa.
Pelkästään vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien yksilöiden poistamisella ei voida paikoin hallita kannan aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Ei ole poissuljettua, etteikö ilveskannan kasvu johtaisi vastaavaan kehitykseen.
– Yksin sudenmetsästys ei riitä nykyisessä tilanteessa, kun karhuluvat on laitettu toistuvasti jumiin valitusterrorismilla. Siitä syystä hallituspuolueet tekivät selkeän ratkaisun ulottaa tässä vaiheessa lakimuutos koskemaan myös karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä koko Suomessa, kertoo valiokunnan jäsen Antti Kangas (ps.).
Esityksen vaikutuksia arvioitiin laajasti
Poliisihallituksen lausunnon mukaan suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina – tänä vuonna lopettamispäätöksiä on tehty 50, kun ennen vuotta 2022 lopettamispäätöksiä tehtiin alle 20 vuodessa. Poliisin mukaan metsästyksellä ennaltaehkäistäisiin susien aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita.
Kasvanut susipopulaatio koettelee myös maatalousyrittäjiä; moni on lopettanut tai harkitsee lopettavansa tuotannon jatkuvasti kasvavan susiriskin vuoksi. Erityisen vaikea susitilanne on ollut lammastaloudelle. Tänä vuonna on tähän mennessä kirjattu jo 104 lammasvahinkotapausta, vaikka esimerkiksi petoaitoja on rakennettu huomattava määrä.
Niin ikään metsästyskoiraharrastus on vaarantunut kasvaneen susikannan vuoksi, eikä pelkästään metsästystapahtumissa, vaan myös metsästyskoirien kokeissa ja vapaaehtoisessa pelastuskoiratoiminnassa. Metsästyskoiria käytetään välttämättömänä apuna loukkaantuneen suurriistan jäljittämisessä.
Metsästysaika ja -paikat tarkoin rajattuja
Sudenmetsästyksen on tarkoitus alkaa alueelliseen kiintiöön perustuvana metsästyksenä vuoden 2026 alusta. Lausuntokierroksella olevan valtioneuvoston asetusehdotuksen mukaan suden metsästysajaksi ehdotetaan 1.12.–10.2. Sen ajan ulkopuolella susi on rauhoitettu.
– Jotta sudenmetsästys voi alkaa joutuisasti, pidän välttämättömänä, että Metsähallitus mahdollistaa sudenmetsästyksen valtion mailla vuoden 2026 alusta lähtien ja päivittää viipymättä metsästysvuokrasopimukset kattamaan kaikkien suurpetojen metsästyksen. Tämä asia lisättiinkin mietintöön, valiokunnan varajäsen Petri Huru (ps.) huomauttaa.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on pidetty tärkeänä, että edelleen kiinnitetään riittävästi huomiota niihin luontodirektiivin velvoitteisiin, jotka koskevat sutta. Vaikka susi ei ole enää tiukasti suojeltujen lajien listalla, tulee esimerkiksi suotuisan suojelutason määrittelyn perustua ajantasaisimpaan tieteelliseen tietoon ja arvioihin. Valiokunnan selvityksen mukaan vuodelle 2026 ehdotetun 100 yksilön kiintiön ei arvioida todennäköisesti aiheuttavan kannan pienenemistä alle asetetun suotuisan suojelutason viitearvon.
– Kun kannanhoidollinen metsästys pian alkaa Suomessa, haluan alleviivata myös metsästyksen vastuullisuutta. Metsästyksen johtajan ja varajohtajan on oltava osaavia, ja on tarkoin seurattava, että suojelutaso pysyy riittävänä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) painottaa.
