

Eritrean Asmaran ylänköä. Wikipedia.
Viikon 18/2018 luetuin
Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan
Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) jätti viime viikon keskiviikkona kirjallisen kysymyksen Eritrean kansalaisten myönteisistä turvapaikkapäätöksistä. Kansanedustaja ihmettelee, miksi yli 95 prosenttia eritrealaisten turvapaikkahakemuksista hyväksytään Suomessa, vaikka maa ei ole sotatilassa. Suomen Uutiset tiedusteli asian laitaa Maahanmuuttovirastolta.
Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa yli kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa. Viime vuonna Eritrean kansalaiset olivat lukumäärältään jo kolmanneksi suurin turvapaikanhakijaryhmä. Heidän edellään tilastossa olivat vain Irakin ja Syyrian kansalaiset.
Lennätetään Suomeen Italiasta
Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrän valtavan kasvun syyksi paljastuvat EU:n taakanjaon nimissä tehdyt siirrot Italiasta ja Kreikasta Suomeen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Suomen Uutisille, että kesän 2015 turvapaikanhakijakriisin alkamisen jälkeen eritrealaisia on tuotu Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina Italiasta 755 ja Kreikasta 9 henkilöä. Samalla aikavälillä muutamia kymmeniä eritrealaisia on tullut itsenäisesti suoraan Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Siirtolentojen kustannuksista vastaa siirtävä valtio, joka saa EU:lta siirtokulujen vastineeksi 500 euron kertakorvauksen per siirretty, Repo kertoo sähköpostiviestissään. Turvapaikanhakijoiden saavuttua Suomeen kaikki kulut ovat tietenkin Suomen vastuulla.
Hakuperuste: armeijakarkuruus
Suurimmalla osalla hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara.
– Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon, Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston mukaan kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä on todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi.
Määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Virallisesti kansallispalveluksen kesto Eritreassa on 18 kuukautta, mutta käytännössä se saattaa kestää vuosia.
– Edellä mainitut riskit ovat puhtaasti maatiedon valossa valtaosalle eritrealaisista varsin todennäköisiä, Repo kertoo.
Tämän vuoksi eritrealaisille myönnetään EU-tasolla syyrialaisten jälkeen toiseksi yleisimmin suojelua. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 eritrealaisten hakemuksista 92 % tehtiin myönteinen päätös. Suomessa hakemuksista hyväksytään yli 95 %, eli turvapaikka on käytännössä varma.
– Jokainen hakemus tutkitaan kuitenkin yksilöllisesti ja hakijalla on selvittämisvelvollisuus henkilökohtaisten olosuhteidensa ja kokemustensa osalta, Repo kertoo. Mikäli hakija ei riittävästi asiaansa selvitä, myös kielteisiä päätöksiä eritrealaisille voidaan tehdä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Rajavartiolaitoksen päällikkö houkuttelee lausunnoillaan laittomia maahantulijoita

Etiopian ja Eritrean sotatila päättyy – Halla-aho: “Pakolaisten kotiinpaluuta edistettävä”
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Maahanmuuttoministeri piipahti ongelmalähiössä – pukeutui luodinkestäviin liiveihin
Ruotsin maahanmuuttoministeri lähti niin sanotusti kentälle ja suunnisti ongelmalähiöön. Matka sujui ongelmitta poliisin kyydissä ja samalla hallituksen edustaja sai ensiarvoisen tärkeätä palautetta uuden lainsäädännön vaikutuksista virkavallan arkityöhön. Ministeri julkaisi somessa postauksen reissustaan - ja taas kerran maton alle lakaistu todellisuus pamahti kaikkien silmille.

Ruotsalainen ICA-ketju juhlistaa kansanmurhaa “joelta merelle” -taateleilla – Israelin valtio pyyhitty pois kartalta ja korvattu Palestiinalla
ICA-kauppaketjun taatelilaatikoissa lukee "Free Palestine". Pakkaus on kuvitettu palestiinalaislipuilla ja Kalliomoskeijan kuvalla, jonka vieressä olevan kartan tarkoitus on kuvata "joelta merelle" ulottuvaa Palestiinaa, josta Israel on pyyhitty pois.

Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain ja säilöönoton kiristykset – Vigelius: ’’Laittomasti maassa oleskelevien maastapoisto tehostuu ja vierastaistelijoiden paluu estetään’’
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.

Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Mäkelä: Ei mitään järkeä hakea ulkomailta lisää työttömiä Suomeen – ”Työvoimapulasta on puhuttu kohta jo 20 vuotta, ja kukaan ei vielä ole sitä nähnyt”
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.