Eduskunnan suuri valiokunta kuuli etäyhteyksin keskiviikkona suomalaisia europarlamentaarikkoja Suomen avaintavoitteista seuraavalle EU-vaalikaudelle, vuosille 2024–2029. Europarlamentaarikkojen kuulemiseen osallistui suuren valiokunnan jäsenten lisäksi useita erikoisvaliokuntien kansanedustajia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää nosti europarlamentaarikkojen kuulemisessa keskusteluun Euroopan unionin suunnitteleman lyijyasetuksen. Mäenpää on pureutunut EU:n lyijyasetuskysymykseen vuodesta 2020 lähtien, jolloin hän sai kirjattua puolustusvaliokunnan kantaan asian tärkeyden Suomen reserviläisarmeijan kannalta. Hän on vienyt tämän jälkeen viestiä eri kielillä useisiin EU-maihin luottamustoimiensa yhteydessä.

Yleisesti meppien kuulemisissa toistuivat muun muassa turvallisuus ja talous. EU:n kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta kriittisissä raaka-aineissa ja teknologioissa esitettiin huolia. Lisäksi Euroopan valtiontukipolitiikan vaikutuksista sisämarkkinoiden toimivuuteen käytiin kriittistä keskustelua. Muita aiheita olivat esimerkiksi omavaraisuus ruoan ja energian tuotannossa, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä Itämeren suojelu.

Reserviläisarmeijan erityisasema huomioitava

Mäenpää huomautti puheenvuorossaan, että Suomessa puolustuskyky ja maanpuolustustahto perustuu reserviläisarmeijaan ja siihen, että meillä on historiamme ja että meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

– Tällä hetkellä kannan erittäin suurta huolta siitä, mitä Euroopan unionissa on käynnissä. Se on tietenkin tämä toinen lyijyasetus. Se on Euroopan unionin kemikaaliviraston uusi tavoite rajoittaa lyijynkäyttöä luodeissa. Se ei koske käytännössä muiden maiden puolustusvoimia, mutta koska Suomessa on erilainen tilanne – meillä on reserviläisarmeija – niin pelkään, että tämä lyijyasetus romuttaa suomalaista reserviläistoimintaa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenäkin toimiva Mäenpää kuvasi puheessaan, kuinka Suomessa reserviläiset harjoittelevat hyvin suurelta osin omalla aseellaan ja omilla itse maksamillaan luodeilla. Suomessa reserviläisjärjestöjen kautta erilaisissa ampumaharjoituksissa ammutaan noin 9 miljoonaa laukausta vuosittain.

– Jos lyijy korvataan jollain muulla materiaalilla, niin se moninkertaistaa sen luotien hinnan, sekä vaikeuttaa ampumaratojen sekä ampumaharrastuksen toimintaa ja ylläpitoa. Suomi on pieni maa Euroopan unionissa. Tämän toisen lyijyasetuksen muuttaminen sillä tavalla, että se ei koske Suomea, sen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Lyijyasetuksen taloudelliset vaarat

Talousvaliokunnan varajäsenenä Mäenpää nosti esiin myös kustannuspuolen julkiselle taloudelle.

– Jos lyijyluodit korvataan jollakin muulla materiaalilla, kasvaa luotien läpäisykyky. Silloin myös poliisi joutuu varautumaan läpäisevämpiin luoteihin, ja tällöin suojaliivien ja suojavälineiden uusinta tulee ajankohtaiseksi. On arvioitu, että Suomessa, jossa on noin 8 000 poliisia, se maksaa kymmeniä miljoonia euroja.

Mäenpää huomautti, että puolustusvaliokunnassa on ollut hyvä yhteisymmärrys asiasta, ja kannanotot lyijyasetuksesta onkin kirjattu yksimielisesti useisiin eri lausuntoihin. Hän luki myös pätkän nykyisestä hallitusohjelmasta:

– Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon (osana REACH-asetusta) valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin.

– Miten voitte itse vaikuttaa siellä eri valiokunnissa tämän kansamme kannalta tärkeän asian edistämiseksi? Mäenpää kysyi europarlamentaarikoilta.

Seuraavalla kaudella asetuksesta ”tapellaan”

Europarlamentaarikoista Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Nils Torvalds (r) vastasivat kysymykseen.

Kumpula-Natri vastasi, että hänen käsityksensä mukaan europarlamentaarikkojen kesken suomalaiset ovat olleet yksimielisiä tukemaan lyijyasetuksissa poikkeusta Suomelle ja perustelleet sitä samoilla perusteilla kuin mitä puolustusvaliokunnassa on käytetty.

– REACH eli kemia-asetus on lykätty ja osittain juuri Venäjän hyökkäyksestä johtuen. Seuraavalla kaudella tästä tullaan tappelemaan, vastasi Torvalds.

Vastausten perusteella asia työllistää jatkossakin suomalaisia poliitikkoja sekä kotimaassa että kauempana Euroopassa.

SUOMEN UUTISET